Verkkokaupan helppo osamaksu voi myöhemmin tulla vastaan aivan toisenlaista lainaa haettaessa. Suomessa pankki voi nähdä positiivisesta luottotietorekisteristä hakijan voimassa olevia kulutusluottoja ja osamaksurahoituksia.
Kaikki ”osta nyt, maksa myöhemmin”-ostokset eivät kuitenkaan päädy rekisteriin. Esimerkiksi tavanomainen koroton ja kuluton maksuaika ei kuulu rekisteröitäviin kuluttajaluottoihin.
Aihe nousi esille tanskalaisen TV 2 Echon uutisoimassa tapauksessa 24-vuotiaasta Tobias Lauritsenista. Hän kertoo aloittaneensa 21-vuotiaana ostamalla iPadin osamaksulla ja käyttäneensä myöhemmin muun muassa Klarnaa ja ViaBillia vaatteisiin, kenkiin, lahjoihin ja lopulta myös päivittäistavaroihin.
Velkaa kertyi pahimmillaan noin 50 000 Tanskan kruunua eli noin 6 700 euroa. Maksuja jäi hoitamatta, velkoihin tuli muistutusmaksuja ja osa päätyi perintään. Lauritsen rekisteröitiin lopulta Tanskan RKI-rekisteriin, johon merkitään maksuhäiriöisiä velallisia.
TV 2:n näkemien asiakirjojen mukaan hänellä oli syyskuun lopussa velkaa vielä 39 866 kruunua eli 5 330 euroa. Lauritsen kertoo, ettei hän nykyisin saa pankista lainaa eikä lainaa asuntoa varten.
Tapaus ei osoita, että esimerkiksi Klarnan käyttäminen itsessään estäisi lainansaannin. Lauritsenin tilanteeseen liittyivät huomattava velkaantuminen, maksujen laiminlyönnit, perintä ja maksuhäiriörekisteri.
Suomessa osamaksurahoitus voi näkyä
Suomessa luotonantajien käytössä on huhtikuussa 2024 avattu positiivinen luottotietorekisteri. Sinne ilmoitetaan esimerkiksi asuntolainat, autolainat, kulutusluotot, luottokortit ja osamaksurahoitukset. Rekisteri sisältää lisäksi tietoja henkilön tuloista.
Kun ihminen hakee uutta luottoa, luotonantaja tilaa rekisteristä rekisteriotteen luottokelpoisuuden arviointia varten. Otteen avulla pankki voi saada kokonaiskuvan hakijan olemassa olevista rekisteriin ilmoitetuista luotoista ja tuloista.
Kuluttajansuojalain mukaan luotonantajan on arvioitava ennen uuden luoton myöntämistä, pystyykö asiakas suoriutumaan velvoitteistaan. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa tulot, menot ja muut taloudelliset olosuhteet.
Useat pienetkin luotot voivat siksi vaikuttaa kokonaisuuteen, jos ne pienentävät hakijan käytettävissä olevaa maksukykyä. Positiivinen luottotietorekisteri ei kuitenkaan itsessään päätä lainan myöntämisestä, vaan päätös ja sen ehdot ovat luotonantajan vastuulla.
Tavallinen lasku ei välttämättä näy lainkaan
Verohallinnon mukaan rekisteriin ilmoitetaan kuluttajaluotto, joka myönnetään esimerkiksi lainana tai maksunlykkäyksenä ja josta peritään korkoa tai muita maksuja. Tavanomainen maksuaika tavaran ostamiseen sekä korottomat ja kuluttomat luotot eivät kuulu rekisteriin.
KKV:n mukaan verkkokaupassa tarjottava maksutapa voi puolestaan olla esimerkiksi uusi luottosopimus ostoksen rahoittamiseksi tai tavallinen jälkikäteen maksettava lasku. Osamaksuluotto on kuluttajaluottoa, mutta kaikki jälkikäteen tapahtuva maksaminen ei siten automaattisesti tarkoita samanlaista luottoa.
Rekisteriin ilmoitetaan myös tieto, jos luoton maksuerä on viivästynyt yli 60 päivää tai luotto on eräännytetty. Varsinaisia maksuhäiriömerkintöjä positiivinen luottotietorekisteri ei sisällä.
Lainaa hakevan kannalta ratkaisevaa ei ole yksittäisen verkkokaupan maksutavan nimi vaan se, onko kyseessä luotto, kuinka paljon velkaa on kertynyt ja millaiselta hakijan maksukyky kokonaisuutena näyttää.