Venäjän puolustusministerin Sergei Šoigun heinäkuun lopulla toteuttama vierailu Pjongjangiin tulkittiin yleisesti osoitukseksi Venäjän ja Pohjois-Korean liittolaissuhteesta, ja keskustelujen arvioitiin käsitelleen pääasiassa Vladimir Putinin ”sotilaallista erikoisoperaatiota” Ukrainaa vastaan. Kookminin yliopistossa Etelä-Korean Soulissa työskentelevän venäläistutkija Fjodor Tertitskin mukaan kumpikin käsitys on virheellinen.
– Pjongjangin harmiksi Venäjä ei ensinnäkään tosiasiassa ole Pohjois-Korean liittolainen toisin kuin Neuvostoliitto aikoinaan oli. Sen jälkeen, kun maiden nykyinen yhteistyösopimus vuonna 2000 solmittiin, Moskovan Pohjois-Korea-politiikka on tarkoittanut pitkälti Pekingin tukemista: se on äänestänyt Kiinan kanssa sopimiensa YK:n pakotteiden puolesta ja käyttänyt veto-oikeuttaan niitä vastaan, joista Kiina ei ole pitänyt, Tertitski sanoo Carnegie-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Venäjän ja Pohjois-Korean väliset taloussuhteet ovat hänen mukaansa käytännössä olemattomat. Pohjois-Korean ydinaseohjelmaa koskevissa kommenteissaan Moskova seuraa Kiinan esimerkkiä tuomiten sen, kun Kiina tekee niin, ja osoittaen ymmärrystä silloin, kun Peking toimii samoin.
– Venäjän hyökättyä helmikuussa 2022 Ukrainaan, uutisoitiin laajalti, että Pohjois-Korea olisi tukenut aktiivisesti Venäjää ja jopa toimittanut ampumatarvikkeita Venäjän armeijalle. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen, hän toteaa.
– Mikään ei myöskään viittaa siihen, että Pjongjang olisi saanut Moskovalta mitään vastineeksi retorisesta tuestaan. Vuonna 2014 Pohjois-Korea oli yksi niistä harvoista maista, jotka tunnustivat Krimin osaksi Venäjää toivoen saavansa vastineeksi jonkinlaisia taloudellisia etuja. Mitään se ei kuitenkaan saanut, minkä Venäjän suurlähettiläs Pohjois-Koreassa on auliisti myöntänyt.
Pohjois-Korean ampumatarviketeollisuus on pitkälle kehittynyttä, tykistöllä on keskeinen asema maan sotilasdoktriinissa, ja Venäjän armeija tarvitsee kipeästi lisää ammuksia. Silti konkreettisia todisteita siitä, että Pohjois-Korea todella toimittaisi ampumatarvikkeita hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle, ei Tertitskin mukaan edelleenkään ole.
Hän kertoo Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttaneen merkittäviä jännitteitä Venäjän ja Etelä-Korean välille. Ennen sotaa Etelä-Korea katsoi olevansa Yhdysvaltain liittolainen, mutta pyrki tulemaan toimeen myös Venäjän kanssa niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Hyökkäyksen alettua maa on kuitenkin asettunut tukemaan Ukrainaa, minkä seurauksena sekin on päätynyt Kremlin ylläpitämälle, yhä pitemmäksi käyneelle ”epäystävällisten maiden” listalle.
