Neuvostoliiton romahdusta leimasi venäläisen politologin Andrei Kolesnikovin mukaan vaihe, jolloin vallan huipulle nostettiin vanhoja miehiä, jotka kuolivat yksi toisensa jälkeen. Nyky-Venäjällä presidentti Vladimir Putin viettää lokakuussa 70-vuotissyntymäpäiväänsä. Turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ja kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrušev ovat jo 70 täyttäneet. Ulkoministeri Sergei Lavrov on 72-vuotias.
– Samaan tapaan kuin Leonid Brežnevin vanhenevan politbyroon päätös hyökätä Afganistaniin tuhoten sen, mitä neuvostoimperiumin moraalisesta perustasta oli jäljellä, näiden iäkkäiden vallanpitäjien päätös käynnistää sota Ukrainaa vastaan on muodostunut nopeasti katastrofiksi Venäjälle – ja erityisesti sen nuorisolle, Carnegie-ajatushautomon tutkijana toimiva Kolesnikov kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä.
He voivat hänen mukaansa vielä jonkin aikaa uskotella itselleen ja kansalle, että Venäjästä voi kehittyä omavarainen, eristäytynyt ja laajentumispolitiikkaa harjoittava roistovaltio, joka on ylivertainen muihin kansakuntiin nähden.
– Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ”sotilaallinen erikoisoperaatio”, joksi Putin haluaa sitä kutsuttavan, näyttää kuitenkin vääjäämättä rapauttavan Venäjän koko poliittisen, taloudellisen ja moraalisen perustan, hän sanoo.
Putinin hallinto suhtautuu Kolesnikovin mukaan ukrainalaisiin kasvottomana, homogeenisena massana, joka on ”riisuttava natsismista” ja nujerrettava mahdollisimman täydellisesti.
– Mutta myös venäläiset ovat johtajiensa mielestä ajattelematonta massaa, jonka tulee seurata sokeasti johtajaansa – muuten heitä uhkaavat hallinnolliset seuraamukset tai rikossyytteet ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen, hän toteaa.
Venäläisistä sotilaista, nuorista varusmiehistäkin, on tullut Kremlin silmissä tykinruokaa, joka voidaan lähettää valmistautumattomana sotaan.
– Putinin järjettömät ajatukset maksavat venäläisille nuorille heidän henkensä.
Putin umpikujassa
Vladimir Putinin politiikka jakaa Kolesnikovin mukaan venäläisiä yhä jyrkemmin. Presidentin kannattajat ovat radikalisoituneet, mutta niin ovat myös vastustajat.
– Suurin osa sotaa vastustavista on tietenkin Putinin arvostelijoita ja nuoria. Osa sotilaista on kieltäytynyt taistelemasta Ukrainassa, ja osa tapettujen omaisista on raivoissaan Putinille. Nuoriso on lähtenyt rohkeasti kaduille protestoimaan sotaa vastaan, vaikka uhkana on välitön pidätys sekä työ- tai opiskelupaikan menetys, hän sanoo.
Venäläisten selvä enemmistö näyttää kuitenkin asettuneen tässä vaiheessa Putinin taakse, vaikka vielä viime vuonna suuri osa kansasta kertoi mielipidemittauksissa pelkäävänsä sotaa eikä uskonut, että se voisi todella syttyä. Kolesnikov uskoo asenteiden muuttuvan, kun sota pitkittyy ja sen todellinen hinta alkaa tuntua ihmisten arjessa.
– Putin on ajautunut umpikujaan, josta Ukraina ja muu maailma joutuvat kärsimään. Pitkällä aikavälillä se on katastrofi myös Venäjän kansalle, hän toteaa.
Lännessä olisi hänen mukaansa jaksettava muistaa, että Putinin kauhistuttava järjestelmä ei ole sama asia kuin Venäjän kansa.
– Tämän ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, kun Putinin jälkeistä Venäjää aikanaan rakennettaan. Muuten maahan suhtaudutaan vihamielisenä erillisalueena, jota muun maailman pitää edelleen karttaa. Viime kädessä venäläisten on kuitenkin omilla teoillaan todistettava, että heidän maansa on enemmän kuin Putin ja hänen aikaansaannoksensa.