Vain pieni osa venäläisistä katsoo, että öljynjalostamoihin tai muihin Venäjällä sijaitseviin strategisiin kohteisiin kohdistuneista drooni-iskuista tulisi syyttää Vladimir Putinin hallintoa tai suuryrityksiä, jotka ovat laiminlyöneet lakisääteiset puolustusjärjestelynsä.
Moni kohdistaa syyttävän katseensa Ukrainaan, mutta vielä useampi Venäjän arkkiviholliseksi koettuun Natoon, joka ovat toimittanut Ukrainalle sekä aseita että iskujen toteuttamiseen tarvittavia tiedustelutietoja, Novaja Gazeta raportoi.
Harva venäläinen pitää sen enempää Venäjän asevoimia kuin myöskään energiayhtiöitä tai muita iskujen kohteiksi joutuneita suuryrityksiä millään tavoin vastuullisina siitä, että drooni- ja ohjusiskuja ei kyetä torjumaan. Levada-tutkimuslaitoksen toteuttaman mielipidemittauksen vastaajista 29 prosenttia syyttää ensisijaisesti Ukrainaa, 30 prosenttia Natoa.
Kun venäläinen siviiliväestö puhui vielä vuosi sitten iskuista lähinnä maansa raja-alueilla Belgorodissa, Kurskissa, Brjanskissa ja Rostovissa, nyt ne ovat nimekkäiden venäläissosiologien Elena Panfilovan ja Aleksei Levinsonin mukaan jokapäiväinen keskustelunaihe myös Permin minibusseissa, Samaran kerrostalojen porraskäytävissä, Moskovan paikallisjunissa ja Pietarin torijonoissa.
Sen sijaan, että Putinin hallinto olisi kehottanut asevoimia vahvistamaan kriittisten teollisuuslaitosten ilmapuolustusta, on annettu presidentin asetus, jonka mukaan valtio voi ottaa väliaikaisesti hallintaansa minkä tahansa kriittisen kohteen, jonka omistaja ei ole itse ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin drooniuhan torjumiseksi.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maan kaikkien teollisuuslaitosten omistajien on ryhdyttävä kiireesti järjestämään joko ympärivuorokautista yksityistä ilmapuolustusta. Mistä hankkia siihen tarvittavat aseet ja erikoiskoulutetut henkilöt – sen he joutuvat keksimään lennosta, Panfilova ja Levinson sanovat.
– On siis investoitava rahaa nopeasti ja varsin huomattavasti. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Syntyneet kustannukset siirretään sitten taitavasti kuluttajille, eli meille kaikille, lisäämällä ne tuotteiden ja palveluiden hintoihin, he toteavat.
Panfilova ja Levinson eivät pidä edes erityisen yllättävänä, että kaikesta tästä huolimatta venäläiset syyttävät ennen muuta Natoa.
– Kun lähimmällä huoltoasemalla ei ole bensiiniä, syyllisiä ovat [Naton pääsihteeri Mark] Rutte ja [Saksan puolustusministeri Boris] Pistorius. Miksi juuri he? Asiaa ei tarvitse edes miettiä, sillä vastaus on selvä: ikuinen vihollinen on ilkeä Länsi.
Tämä on Panfilovan ja Levinsonin mielestä ymmärrettävää, sillä venäläiset eivät edelleenkään halua ajatella maansa olevan sodassa läheisiksi koettujen ukrainalaisten kanssa, vaan käyvän ”suuren isänmaallisen sodan” kaltaista eksistentiaalista taistelua ”kollektiivisen lännen” edustamia natseja ja fasisteja vastaan.