Venäläistaustaisten henkilöiden kiinteistöjen ostolle Suomessa on tulossa kielto. Puolustusministeriön työryhmä on laatinut asiaa koskevan mietinnön, joka lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle. Lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden loppupuolella, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi mediatilaisuudessa.
Syynä on se, että turvallisuustilanne Suomessa on muuttunut Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.
Vihamielisen valtion kansalaisten kiinteistöomistus voi muodostaa mahdollisuuden tiedusteluun ja esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin vaikuttamiseen, Häkkänen totesi tiedotustilaisuudessa.
Ministerin mukaan kiinteistökauppa voi aiheuttaa sellaisia mahdollisuuksia laaja-alaiseen vaikuttamiseen, joita ei pystytä kiinteistön ostolle luvan myöntämisen hetkellä arvioimaan.
Mietinnön ehdotusten mukaan lupaa kiinteistön hankinnalle ei myönnettäisi henkilölle, jonka kansalaisuusvaltion EU on päätöksessään todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä, ja jonka kansalaisuusvaltio voi aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Kielto koskisi myös yhteisöä, jonka kotipaikka on tällaisen valtion alueella tai jonka omistus tai vaikutusvalta on tällaisen valtion kansalaisella tai yhteisöllä. Tarkemmat säännökset laissa tarkoitetuista valtioista annettaisiin valtioneuvoston asetuksella.
Esimerkiksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset sekä Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla olevat eivät ole Häkkäsen mukaan nyt ehdotetun lainsäädännön piirissä.
– Länsimaissa on saatu viime vuosina jatkuvasti esimerkkejä siitä, miten yhteiskunnan vakauden horjuttamiseen käytetään yhä häikäilemättömämpiä keinoja. Suomen on pidettävä huoli siitä, että emme jätä pehmeitä kohtia vihamielisten tahojen hyödynnettäviksi. Meidän on tunnistettava ja etukäteen neutraloitava sellaiset riskit, jotka voisivat kriisiaikana puhjetessaan aiheuttaa vakavaa uhkaa yhteiskunnan toimintakyvylle ja väestön turvallisuudelle, Häkkänen perustelee tiedotteessa.
Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen ja tämän muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut sekä fyysisessä että kyberympäristössä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan sekä Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
Nykykäytännön mukaan puolustusministeriö tarkistaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden kiinteistökaupat. Yle kertoi aiemmin, että tammi-heinäkuun välisenä aikana puolustusministeriö teki päätöksen vajaasta 70 kiinteistökaupasta, joista kolmessa tapauksessa kauppoja ei hyväksytty.
Ehdotettujen säännösten tarkoituksena on torjua kiinteistöjen kautta tapahtuvaa vihamielistä laaja-alaista vaikuttamista Suomessa. Ulkomaisen kiinteistöomistuksen kautta voidaan valmistella vihamielistä toimintaa suomalaista yhteiskuntaa vastaan.
Nämä uhat kohdistuvat talouteen, infrastruktuuriin, yritysten toimintamahdollisuuksiin ja huoltovarmuuteen sekä valtion itsemääräämisoikeuteen ja valtion kykyyn tuottaa turvallisuutta väestölle.
Lainsäädäntöhanke liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jonka mukaan hallitus tarkastelee EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa ja -hallintaa koskevan sääntelyn riittävyyttä. Lisäksi hallitus selvittää mahdollisuudet nykyistä tehokkaampaan jälkikäteiseen puuttumiseen ja kontrolliin yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisen omaisuuden osalta.