Venäläinen tutkimuslaitos Levada julkaisi tammikuun lopulla kuukausittaisen raporttinsa venäläisten suhtautumisesta Ukrainassa käytävään sotaan. Levada tunnetaan riippumattomana, ja se tuottaa suhteellisen luotettavaa tietoa venäläisten mielipiteistä. Kreml on määritellyt sen ulkomaiseksi agentiksi.
– Kyseessä on kuukausittain tehtävä Ukraina-barometri, jota on tehty sodan alusta lähtien. Viimeisimmässä mittauksessa tuli esiin se, että kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kokee Ukrainan sodan vaatineen liian paljon uhrauksia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila Verkkouutisille.
Kyselyn tulokset ovat mielenkiintoista luettavaa. Merkillepantavan niistä tekee se, että kyselyn tulokset ovat ristiriitaisia keskenään. Tämän allekirjoittaa myös Lassila. Suurin osa venäläisistä näkee sodan uhraukset liian suurina, mutta samaan aikaan sotatoimia Ukrainassa tuetaan.
Selvä enemmistö (57 prosenttia) kyselyyn vastanneista venäläisistä olisivat valmiita etenemään rauhanneuvotteluihin Ukrainassa, mutta samaan aikaan 74 prosenttia kyselyyn vastanneista tukee sotatoimia Ukrainassa.
– Kyselyssä näkyy kansalaisten leipääntyminen sotaan. Enemmistö kansalaisista sanoo sellaista, joka on ristiriidassa Kremlin virallisen politiikan kanssa. Voimme olettaa kansalaisten haluavan, että rauhanneuvottelut aloitettaisiin Venäjän ehdoilla, mutta yhtä kaikki sotatoimet eivät saa tukea ja toisaalta sodan uhraukset nähdään liian korkeina, Lassila arvioi.
Signaaleja muutoksesta
Jussi Lassilan mukaan on epätodennäköistä, että venäläisten kyllästyminen sotaan tulee johtamaan minkäänlaisiin muutoksiin Venäjällä.
Yhdestä asiasta hän on kuitenkin varma: uutta liikekannallepanoa ei tule ennen maaliskuun presidentinvaalia, joissa Vladimir Putin valitaan uudelleen presidentiksi.
Levadan kyselyssä nousi esiin se, että moskovalaisten tuki sotatoimille on suurempaa kuin muiden venäläisten.
– Venäjä on onnistunut siinä, mitä se on tavoitellutkin. Se on onnistunut pitämään suuret kaupungit sodan ulkopuolella, jolloin mukaudutaan valtion johdon tekemään politiikkaan. Sota ei moskovalaisissa herätä suuria tunteita, koska se ei tule iholle, Lassila sanoo.
– Sota ei näy Moskovassa juuri mitenkään. Köyhillä alueilla, joissa on enemmän mobilisoituja ja menetykset tuntuvat perheissä, niin tuki on vähäisempää ja sodan vastustus suurempaa.
Venäjä on ristiriitainen. Tämä näkyy siinäkin, että vaikka sotaa ei Moskovassa samalla lailla vastusteta kuin köyhemmillä alueilla, kyseenalaistavat nuoret ja koulutetut kaupunkilaiset samaan aikaan Kremlin ja Putinin tekemän politiikan.
Levadan mielipidemittaus ja presidenttiehdokkaaksi pyrkineen sotakriitikko Boris Nazezdhinin suosio toistavat samaa viestiä.
– Boris Nazezdhinin suosio osoittaa sen, että Venäjällä on potentiaalia liberaalimpaan politiikkaan. Nazezdhinin kohdalla on Kremlin taholta tapahtunut työtapaturma. Kremlissä on ilmeisesti oletettu, että kulunut kasvo ja epäkarismaattinen hahmo ei kykene luomaan minkäänlaista ilmiötä, Lassila sanoo.
– Nazezdhin on nähty vaihtoehtona Putinille ja ihmiset ovat ryhmittäytyneet hänen taakseen.
Nazezdhinin osallistuminen vaaleihin estettiin tällä viikolla.
Valta henkilöityy Vladimir Putiniin
Suurta muutosta Jussi Lassila ei usko Venäjällä tapahtuvan niin pitkään kuin Vladimir Putin on vallassa.
Kansalaisyhteiskunta ja opposition toiminta on tehty lähes mahdottomaksi. Kremlin propaganda täyttää uutiset. Se ei ole välttämättä pystynyt muokkaamaan yleistä mielipidettä, mutta kansalaisten luottamus televisioon ja mediaan on matalalla juuri Venäjän kaiken päälle puskevan propagandan takia.
Tilanne on luotu vahingossakin, mutta kansalaisten heikko luottamus mediaan ja muihin instituutioihin tukee Putinin vallassa pysymistä.
– Venäläiset ovat kyynisiä ja tulevat yhä kyynisemmiksi valtiollista propagandaa vastaan. Mutta yhtä kyynisiä ollaan riippumattomiin medioihin. Välillä Kreml on yrittänyt mobilisoida kansalaisia yhteisen asian taakse, mutta on paljastunut, ettei yhteistä intoa ole, Lassila sanoo.
Lassila uskoo, että kun valta joskus Venäjällä vaihtuu niin edessä voi olla suuria muutoksia.
– Minulla on edelleen se käsitys, että Venäjällä voi olla edessä radikaali muutos, kun Putin astuu syrjään. Systeemi on edelleen paljon Putinin varassa ja hän kannattelee sitä auktoriteetillaan. Jos Putinin jälkeisessä systeemissä valtaan pääsee joku liberaalimpi hahmo, voi Venäjällä yhdessä yössä tapahtua suuria muutoksia.
Kansalaismielipide ei kuitenkaan sotaa lopeta – varsinkaan, kun kukaan ei Jussi Lassilan mukaan uskalla kertoa Putinille, mitä kansa ajattelee.