Venäjän ja Ukrainan välisen sodan nykyisessä kulumisvaiheessa miehittämättömät ilma-alukset – UAV:t tai yksinkertaisesti droonit – ovat vastuussa 70–80 prosentista kaikista uhreista ja haavoittumisista molemmilla puolilla, kirjoittaa politiikan tutkija, Central European Universityn professori Anton Shekhovtsov EUobserver-julkaisussa.
Hänen mukaansa kuluttamisen logiikka ja miehittämättömien ilma-alusten käytön lisääntyminen ovat luoneet itseään ylläpitävän kierteen.
– Nyt kun kaikkialla läsnä olevat droonit hallitsevat yhä laajempaa ”tappoaluetta”, molemmat armeijat ovat siirtyneet pieniin, liikkuviin ryhmiin edetäkseen alueelle tai vallatakseen sen takaisin, mikä tekee strategisista läpimurroista lähes mahdottomia. Tämä puolestaan on kiihdyttänyt miehittämättömien ilma-alusten kehitystä, jota vauhdittavat ennen kaikkea elektronisen sodankäynnin kehitys ja radiosignaalien häirintä käyttäjien ja droonien välillä.
Shekhovtsov toteaa, että vaikka Venäjä tai Ukraina eivät ole keksineet näitä teknologioita, molemmat ovat kehittäneet – tai tarkemmin sanottuna jalostaneet – kaksi merkittävää ratkaisua häirintään.
– Toinen käyttää valokuitukaapelia ohjauslinkkinä käyttäjän ja miehittämättömän ilma-aluksen välillä, mikä tekee siitä immuunin radiotaajuushäiriöille. Toinen käyttää tekoälyä kohteiden valitsemiseen ja osumiseen ilman käyttäjän puuttumista asiaan. Tässä tapauksessa käyttäjän ja droonin välillä ei ole yhteyttä häirintään.
Shekhovtsov huomauttaa, että ensimmäinen ratkaisu on jo aiheuttanut pysyviä ympäristöhaittoja. Toinen – nimeltään ”tappavat autonomiset asejärjestelmät” eli LAWS – uhkaa aiheuttaa kauaskantoisia seurauksia, jotka ulottuvat paljon ympäristövahinkojen ulkopuolelle.
– Molemmat ovat käytännössä rikoksia ihmiskunnan tulevaisuutta vastaan, mutta kansainvälinen oikeus on jäljessä molemmissa kysymyksissä, ja LAWS-järjestelmien kansainvälisen sääntelyn puute on erityisen masentavaa.
”2000-luvun Oppenheimer-hetki”
LAWS-järjestelmille ei ole olemassa kansainvälisesti sovittua määritelmää, mutta suurten kansainvälisten järjestöjen käyttämässä luonnekuvauksessa LAWS-järjestelmät kuvataan sellaisiksi, jotka aktivoinnin jälkeen valitsevat ja kohdistavat voimaa kohteisiin anturien prosessoinnin eikä ihmisen syötteen perusteella.
Human Rights Watch, joka otti tämän eron käyttöön vuonna 2012, perusteli kantansa ”tappajarobottien” ennaltaehkäisevällä kieltämisellä, koska LAWS-järjestelmien käyttö heikentäisi vastuuta tappavista päätöksistä, sillä ketään ohjelmistokehittäjää, valmistajaa tai upseeria – puhumattakaan itse ”tappajarobotista” – ei voida pitää oikeudenmukaisesti vastuullisena laittomista teloituksista.
– Ottaen huomioon joukkotuhoaseiden teknologisen vallankumouksen, on houkuttelevaa kutsua niitä ”2000-luvun Oppenheimer-hetkeksi”, mutta niiden aiheuttama haaste ylittää perinteisten joukkotuhoaseiden haasteen, Shekhovtsov kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että kemialliset ja biologiset aseet voivat olla hyödyllisiä tietyissä olosuhteissa, mutta ne ovat epäluotettavia ja kaksiteräisiä, koska ne voivat vahingoittaa omaa armeijaa ja siviilejä.
– Ydinaseet ovat tuhoisia, mutta niiden käyttö merkitsee maailmanlaajuista itsemurhaa ottaen huomioon niiden nykyisen leviämisen laajuuden.
Shekhovtsovin mukaan kansainvälisen LAWS-sääntelyn käyttöönoton vaikeus on myös tarina maailman militarisoituneimpien valtioiden vastustuksesta.
– YK:n yleiskokous hyväksyi kolme LAWS-päätöslauselmaa vuosien 2023 ja 2025 välillä, ja niitä vastaan äänestäneiden valtioiden lyhyet listat ovat paljastavia. Vuonna 2023 päätöslauselmaa vastustivat Valko-Venäjä, Intia, Mali ja Venäjä; vuonna 2024 Valko-Venäjä, Pohjois-Korea ja Venäjä; ja vuonna 2025 näihin kolmeen viimeiseen liittyivät Burundi, Israel ja Yhdysvallat.
– Kiina pidättäytyi äänestämästä kaikissa kolmessa tapauksessa. Se käyttää usein sääntelymyönteistä retoriikkaa LAWS-asioissa, mutta on käytännössä samaa mieltä Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa haluttomuudessaan hyväksyä sitovia rajoituksia ”tappajaroboteille”, joita Peking itsekin rakentaa, Shekhovtsov toteaa.
Ristiriitaa, uhmakkuutta ja tekopyhyyttä
Professorin mukaan vaikka EU tukee YK:n yleiskokouksen LAWS-päätöslauselmia, sen ääni ”tappajadroonien” kansainvälisessä sääntelyssä on edelleen paitsi heikko, myös ristiriitainen.
– Toisaalta on Itävalta, josta tuli ensimmäinen länsimainen demokratia, joka liittyi vuonna 2018 YK:n tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW) valtioiden ryhmään, joka vaati laillisten aseiden kieltämistä. Itävalta esitteli myös ensimmäisen YK:n yleiskokouksen päätöslauselman laillisista aseista vuonna 2023.
– Toisaalta on Ranska, joka on työskennellyt kovasti vuodesta 2022 lähtien laimentaakseen EU:n tekoälysääntelyä ja lopulta sulkeakseen sen ulkopuolelle tekoälyjärjestelmät, joita käytetään yksinomaan sotilaallisiin, puolustus- tai kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin – mikä erityisesti kattaisi lailliset aseet, Shekhovtsov toteaa.
Ja sitten professorin mukaan ”on EU organisaationa, joka vaatii, että CCW on ”asianomainen kansainvälinen foorumi” laillisten aseiden keskusteluille – tietäen täysin hyvin, että päätöksenteko CCW:ssä kemiallinen aseiden hallinta perustuu konsensukseen, ja Venäjän ollessa jäsenenä koko LAWS-prosessi CCW:ssä on umpikujassa”.
– Brysselin epärehellisyyden, Pekingin tekopyhyyden ja Moskovan ja Washingtonin avoimesta uhmakkuudesta valtaosaa maailman maista kohtaan mahdollisuudet sopia LAWS-järjestelmien kansainvälisestä sääntelystä näyttävät heikoilta.
– Vielä pahempaa on, että Venäjän ja Ukrainan välinen sota, jossa autonomisilla toiminnoilla varustettuja drooneja käytetään jo tappavaan tarkoitukseen, tarjoaa täydellisen pohjan tekoälyjärjestelmien kouluttamiselle ihmisten tappamiseen, Shekhovtsov sanoo.
Hän toteaa, että kemiallisten aseiden käyttö kiellettiin suorana reaktiona ensimmäisen maailmansodan kauhuihin, mutta ”tappajarobottien” suhteen tuskin voi olla niin optimistinen.
– Jos ne toimivat virheellisesti, LAWS-optimistit globaalien suurvaltojen joukossa käsittelevät toimintahäiriötä yksinkertaisesti ohjelmisto-ongelmana, joka on korjattava jossakin uudemmassa mallissa.
Tämä on professorin mukaan juuri Venäjän kanta – että LAWS ”voi osoittaa paljon tehokkaampaa tehokkuutta kuin ihminen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien virheiden ja laskelmien todennäköisyyden vähentäminen”.
Shekhovtsov huomauttaa, että virheet eivät ole tässä ongelma.
– Pohjimmiltaan ongelma ei ole se, kuinka luotettavasti kone voi valita ihmisen tapettavaksi – vaan se, että ylipäätään delegoidaan tuo päätös koneelle.