Venäjän talouskehitysministeriö on virallisesti ennustanut teollisuustuotannon taantumaa ensi kertaa sitten koronapandemian. Ukrainan ulkomaantiedustelupalvelu SZRU:n mukaan ministeriön marraskuun 2. päivän 2026 luvuissa Venäjän teollisuustuotannon odotetaan supistuvan kuluvana vuonna 0,2 prosenttia, kun vielä viime vuonna päästiin 0,6 prosentin kasvuun.
Tuotanto polki paikallaan alkuvuodesta, kunnes elokuussa se kääntyi 0,8 prosentin laskuun viime vuodesta. Taantuma on seurausta Kremlin päätöksestä ohjata Venäjän taloutta tukemaan vain sotaa Ukrainaa vastaan. Välittöminä syinä taantumalle ovat heikkenevä kotimainen kysyntä, jota korkea inflaatio on pahentanut, valuutan arvon heilunta ja korkeat lainojen hoitokustannukset.
Mutta samaan aikaan on hidastumassa myös aseteollisuus, kun hallituksen tilaukset ovat vähentyneet talousvaikeuksien takia. SZRU huomauttaa, että asevalmistajilla – joiden Moskova on odottanut tukevan talouskasvua – on nyt edessä omat tuotannon leikkaukset.
Taantuma on ollut erityisen jyrkkä kansalaisten kulutuksesta ja lainanotosta riippuvaisilla teollisuuden aloilla, kuten autoteollisuudessa, rakentamisessa, maataloudessa ja kemianteollisuudessa. Pienentyneet liikevaihdot ovat lisänneet Venäjän alueiden taloudellista painetta ja lisännyt niiden riippuvuutta keskushallinnon avusta.
Ukrainan tiedustelun mukaan 65 federaatiosubjektin talous 85:stä on tukien varassa. Riippuvuus liittovaltion tuista heikentää kotitalouksien ostovoimaa entisestään, mikä lisää kuluttajille suuntautuneen teollisuuden vaikeuksia.
Taantuma näkyy useiden suurten teollisuuden sektorien tuotantoluvuissa: metalliteollisuuden tuotanto laski 5,2 prosenttia, kemianteollisuuden kolme prosenttia ja vaatetusteollisuus 4,2 prosenttia. Hissien tuotanto on romahtanut 20 ja junien tavaravaunujen 30 prosenttia.
Myös energiasektori näyttää heikkenemisen merkkejä, kun öljynjalostus väheni jo kolmatta kuukautta peräkkäin. SZRU:n mukaan öljyntuotanto voi vuoden loppuun mennessä pudota alimmilleen 17 vuoteen.
Samaan aikaan Ukraina jatkaa kineettistä kaukovaikutusta Venäjän asevoimaa, -teollisuutta ja Moskovan sotaponnisteluja tukevaa tuotantoa vastaan. Lokakuussa 2026 Ukraina pommitti ainakin 30:tä sotilaallista tai strategista kohdetta ympäri Venäjää, mukaan lukien aseteollisuuden yrityksiä, sotilaslentokenttiä, tutka-asemia ja logistiikan infrastruktuuria.