Diktaattori Aljaksandr Lukašenkan toimintaa ohjaa nyt tutkijan mielestä seurausten pelko. Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien yhteinen Zapad 2025 -sotaharjoituksen on määrä huipentua tiistaina 16. syyskuuta. Merkittävä osa harjoitukseen osallistuvista venäläisjoukoista saapui Valko-Venäjälle jo kuukausi sitten.
Säännöllisesti järjestettävät Zapad-suurharjoitukset eivät tohtori Ryhor Astapenian mukaan ole vain massiivisia sotaharjoituksia, vaan niiden tarkoituksena on myös pelotella länttä – ja siinä Kreml on hänen mukaansa onnistunut.
– Valko-Venäjällä järjestettävät harjoitukset herättävät erityistä huomiota, koska ne sijoittuvat lähelle Naton rajoja ja tarjoavat mahdollisuuden arvioida sekä Minskin että Moskovan turvallisuusprioriteetteja, arvovaltaisen brittiläisen Chatham House -ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmaa johtava Astapenia kirjoittaa analyysissaan.
Vuonna 2017 Zapad teki näkyväksi kitkan Vladimir Putinin ja Valko-Venäjän diktaattorin silloisissa suhteissa. Valko-Venäjä ei hyväksynyt Krimin liittämistä Venäjään, eivätkä Putin ja Lukašenka edes tavanneet harjoitusalueella. Vuoteen 2021 mennessä tilanne oli muuttunut, ja harjoitus toimi alkusoittona Venäjän seuraavan vuoden helmikuussa aloittamalle täysimittaiselle hyökkäykselle Ukrainaa vastaan. Vuonna 2025 olosuhteet ovat jälleen erilaiset, Astapenia huomauttaa.
– Venäjän johdolle ensisijainen painopiste ja tärkein prioriteetti on sota Ukrainaa vastaan. Koska joukkoja ja kalustoa tarvitaan rintamalla, Moskova lähettää Valko-Venäjälle vain noin 2 000 sotilasta, hän sanoo. Tämän vuoden Zapad onkin hänen mukaansa kaikkien aikojen pienin.
– Kun otetaan huomioon joukkojen ja kaluston puute, osoittaakseen valmiutensa laajempaan ja pidempään sotaan Venäjä saattaa harjoituksen aikana korostaa ydinasevalmiuksiaan ja Orešnik-ohjuksiaan. On kuitenkin vaikea kuvitella, miten Venäjä voisi projisoida voimaansa länteen, jos se lähettää Valko-Venäjälle vain muutamia tuhansia sotilaita. Ukrainan viranomaiset ovat osaltaan toistuvasti ilmoittaneet, että he eivät ole huolissaan tästä harjoituksesta, Astapenia toteaa.
Lukašenka näyttää hänen mukaansa nyt painottavan pyrkimyksiä kohti Ukrainan sodan lopettamista ja valmiuttaan vaikuttaa Putinin toimintaan. Lukašenkan hallinto korostaa myös Valko-Venäjän roolia alueellisessa turvallisuudessa ja toivoo pääsevänsä jälleen isännöimään Venäjän ja Ukrainan välisiä neuvotteluja.
– Lukašenka ei edes yritä salata liikkumatilansa rajallisuutta, vaan tähtää siihen, että länsi auttaisi häntä vahvistamaan riippumattomuuttaan Venäjästä, Astapenia sanoo.
Osasyynä uuteen lähestymistapaan on hänen mukaansa Lukašenkan aito pelko tilanteen kärjistymisestä ja sen vakavista seurauksista Valko-Venäjälle. Vaikka Zapad saattaa tällä kertaa olla aiempaa pienempi, räjähdysherkässä tilanteessa pienikin virheliike voi johtaa vakavaan eskalaatioon.
– Lukašenka saa tämän harjoituksen myötä tilaisuuden osoittaa, onko hän vakavissaan halukas lieventämään jännitteitä suhteessa länteen, Astapenia kiteyttää.
