Venäjän talouskehitys on jälleen vaimentunut viime kuukausina kevään hetkellisen piristymisen jälkeen, kertoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT viikkokatsauksessaan.
Talousministeriön ennakkoarvion mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvoi heinäkuussa vain 0,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvu oli yhtä hidasta myös tammi–heinäkuussa kokonaisuutena.
Teollisuustuotanto on polkenut jo pitkään paikallaan. Kaivannaistuotanto supistui heinäkuussa noin kolme prosenttia vuodentakaisesta, ja Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Venäjän raakaöljyn tuotanto jäi elokuussa noin seitsemän prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Jalostusteollisuutta ovat kannatelleet lähinnä sotaan kytkeytyvät alat.
Ukrainan iskut ovat puolestaan iskeneet erityisesti Venäjän öljynjalostukseen. Öljyjalosteiden tuotanto supistui heinä–elokuussa lähes 20 prosenttia vuodentakaisesta. Iskut ovat myös nostaneet polttoaineiden hintoja ja lisänneet inflaatiopaineita. Elokuussa kuluttajahinnat olivat kuusi prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin.
Erityisen heikkoa on ollut investointien kehitys. Investoinnit supistuivat tammi–maaliskuussa 14 prosenttia ja huhti–kesäkuussa seitsemän prosenttia vuodentakaisesta. Koko alkuvuoden pudotus oli kymmenen prosenttia. Yritysten yhteenlaskettu tulos laski tammi–kesäkuussa 13 prosenttia, ja kolmannes yrityksistä oli tappiollisia. Investointeja jarruttavat myös korkeat rahoituskustannukset: yli vuoden mittaisten yritysluottojen keskikorko oli heinäkuussa 13 prosenttia.
Venäjän keskuspankki piti syyskuussa ohjauskorkonsa ennallaan 14 prosentissa ja keskeytti kesäkuussa 2025 alkaneen koronlaskujen sarjan. Keskuspankin mukaan inflaatioriskit ovat kasvaneet. Niitä lisäävät muun muassa mahdollinen odotettua löysempi finanssipolitiikka sekä Ukrainan iskuissa vaurioituneen tuotantokapasiteetin korjaamisen viivästyminen.
Myös Venäjän valtiontalouden tilanne on kireä. Federaatiobudjetin menot kasvoivat tammi–elokuussa 15 prosenttia vuodentakaisesta, kun taas öljy- ja kaasutulot supistuivat 17 prosenttia. Budjettialijäämää oli elokuun loppuun mennessä kertynyt 5 800 miljardia ruplaa (noin 60 miljardia euroa) eli 2,5 prosenttia BKT:sta. Finanssiministeri Anton Siluanov arvioi koko vuoden alijäämän nousevan noin kolmeen prosenttiin BKT:sta.