Ukrainan sodan myötä asetettujen kansainvälisten pakotteiden kerrotaan iskeneen rajusti Venäjän hävittäjätuotantoon.
Monista viivästyksistä ja teknisistä ongelmista kärsineen Su-57-hävittäjähankkeen tuotantolinjat ovat lähes pysähdyksissä. Viidennen sukupolven häivekoneita on tällä hetkellä käytössä vain joitakin kymmeniä.
Yhdysvallat on samanaikaisesti kiihdyttänyt F-35-häivekoneiden tuotantoa ja toimittaa niitä liittolaisilleen. Etelä-Koreakin valmistaa Telegraph-lehden mukaan parhaillaan KF-21-häivehävittäjien ensimmäistä tuotantoerää.
Ukrainalaisen Frontelligence Insight -analyysiryhmän mukaan Venäjän sotilastuotanto on riippuvaista länsimaisista komponenteista ja erityisesti elektroniikasta. Kriittisten osien saatavuus on pakotteiden vuoksi tyrehtynyt, vaikka Kreml pyrkii jatkuvasti löytämään hankinnoille vaihtoehtoisia reittejä.
Vuonna 1999 aloitettua Su-57-hävittäjähanketta pidettiin vastauksena Yhdysvaltain F-22-hävittäjille. Uusien koneiden oli määrä korvata Venäjän Mig-29- ja Su-27-koneet sekä näiden eri variantit. Su-57:n ensilento tehtiin vuonna 2010, ja seuraavan vuosikymmenen aikana valmistui vain kymmenen testikonetta. Kreml solmi vuonna 2019 sopimuksen 76 hävittäjän toimittamisesta maan ilmavoimille.
Ero Yhdysvaltain tuotantolukemiin on raju. Lockheed Martin saa vuodessa valmiiksi yli 150 viidennen sukupolven F-35-konetta, mutta lentokonevalmistaja Suhoi toimitti vuonna 2022 vain kymmenen ja seuraavana vuonna 11 konetta ilmavoimille. Tämän vuoden tuotanto jää muutamaan koneeseen. Su-57:n kokonaistuotannoksi arvioidaan hieman yli 30 konetta.
Venäjä on menettänyt tähän mennessä ainakin kaksi Su-57-testikonetta ja yhden varsinaisen tuotantomallin maahansyöksyissä. Ukrainan lennokki-isku kesäkuussa vaurioitti lisäksi yhtä häivehävittäjää lentokentällä.
Su-57-koneiden kerrottiin osallistuneen sotatoimiin Ukrainassa ensi kertaa tammikuussa. Ne ovat pysyneet kaukana ukrainalaisista ilmatorjuntajärjestelmistä tappioiden pelossa.