Venäläismiehelle luvattu siviilityö Afrikassa osoittautui joksikin aivan muuksi, kertoo RFE/RL.
Velkaantunut ja tehtaassa matalapalkkatöitä tehnyt Georgy Kotškin huomasi lokakuussa 2025 työpaikkailmoituksen. Sotilasyksikkö Africa Corps mainosti työpaikkoja IT- ja tietoturva-alalla, joihin sisältyi kahden miljoonan ruplan (noin 22 000 euron) värväysbonus.
Africa Corps rakentui Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n johdolla palkkasotilasryhmä Wagnerin jäänteistä. Sen sotilaita on lähetetty lukuisiin Afrikan maihin, vaihtelevin tuloksin.
Kotškin tarttui tilaisuuteen. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta työskennellä droonioperaattorina, mutta Kotškin halusi tehdä töitä tietoturvan parissa.
Lopulta Kotškinin allekirjoittamassa työsopimuksessa ei ollut mitään mainintaa Afrikasta tai tietoturvasta. Palkka oli kuitenkin hyvä. Hän sai 200 000 ruplan bonuksen puolustusministeriöltä, jonka lisäksi hänelle luvattiin toinen yhtä suuri bonus Afrikkaan lähtemisestä.
Kotškin kirjattiin osaksi Venäjän asevoimia, ja hänet lähetettiin Nizhny Novgorodin alueella sijaitsevalle Mulinon koulutusleirille.
Aluksi alokkaat vain istuskelivat ympäriinsä. Univormun, kypärän ja luotiliivit hän sai vasta kolmen viikon odottelun jälkeen. Vaatetus oli kuitenkin suunniteltu kylmiin olosuhteisiin, ei Afrikkaan.
– Leirillä oli paljon ihmisiä, ja vain muutama lähetettiin Afrikkaan. Suurin osa lähti Ukrainaan, Kotškin kertoo.
Upseerit odottivat alokkaiden lahjovan heitä raskaiden tehtävien välttämiseksi. Alokkaat eivät myöskään tienneet, minne heidät lähetettäisiin. Se selvisi joka aamu nimenhuudossa.
– He [upseerit] listasivat nimiä ja sanoivat, että valmistautukaa, lentokone lähtee sen ja sen päivän jälkeen, hakekaa aseenne ja valmistelkaa varusteenne, Kotškin muistelee.
– Jos he [upseerit] eivät kertoneet määränpäätä, se tarkoitti Ukrainaa.
Uutenavuotena Kotškin yritti paeta tajuttuaan, että hän päätyisi todennäköisesti Ukrainaan. Pakomatkalla hän kohtasi sotilastiedustelupalvelu GRU:n agentin, joka pakotti hänet palaamaan.
Tammikuun 23. päivä Kotškinille kerrottiin, että hänet lähetettäisiin Ukrainaan parin päivän päästä. Silloin epätoivo iski.
Seuraavana päivänä Kotškin ajoi Mulinosta 10 tuntia Smolenskiin, josta hän matkusti junalla Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin. Perillä hän osti lentolipun Kiinan kautta Filippiineille.
Tammikuun 26. päivänä hän alkoi saada viestejä yksikön komentajilta, jossa kysyttiin, missä hän on. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä toiseen sotilasyksikköön. Hän ei kuitenkaan tiedä, onko häntä vastaan nostettu Venäjällä syyte karkuruudesta.
Kotškin on edelleen Filippineillä. Hän on anonut maasta turvapaikkaa.
– Vanhempani olivat tietysti järkyttyneitä kun he kuulivat, että olin ryhtynyt tällaiseen radikaaliin toimeen. He ovat edelleen huolissaan siitä, missä olen ja miten selviän, Kotškin kertoo.
Sen sijaan sotilasyksikkö, johon Kotškin kuului, on sittemmin lähetetty Ukrainaan pioneereiksi.
Kotškinin kohtalo ei ole yksittäistapaus. Suuret tappiot ovat pakottaneet Venäjän viranomaiset etsimään jatkuvasti uusia tapoja rekrytoida sotilaita.
Koska rahat rekrytointipalkkioihin ovat loppumassa, painopisteen odotetaan siirtyvän yhä enemmän pakottamiseen, harhaanjohtamiseen ja kiristykseen.