Venäjän hallitus julkaisi syyskuun lopulla luonnoksen valtion talousarvioksi vuodelle 2027. Budjetin tulot ja menot nousevat ennätyksellisen korkeiksi. Erityisesti sotilasmenot kasvavat jyrkästi.
Budjettiluonnoksen mukaan Venäjän liittovaltion menot ovat vuonna 2027 noin 48,8 biljoonaa ruplaa (511 miljardia euroa) ja tulot 43,3 biljoonaa ruplaa (453 miljardia euroa). Erotukseksi jää 5,5 biljoonan ruplan (58 miljardin euron) alijäämä, joka vastaa noin 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kuluvan vuoden valtiontalouden kehitys on kuitenkin jo osoittautunut ennusteita heikommaksi. Venäjän valtiovarainministeriö arvioi nyt vuoden 2026 alijäämäksi noin 7,3 biljoonaa ruplaa (76 miljardia euroa) eli 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Alkuperäinen budjetti perustui noin 3,6 biljoonan ruplan (38 miljardin euron) alijäämään.
Tämä herättää kysymyksen siitä, pystyykö Moskova pitämään myös vuoden 2027 alijäämän sille asetetussa 5,5 biljoonan ruplan tavoitteessa. Budjetti perustuu muun muassa oletukseen, että Urals-öljyn hinta on 50 dollaria barrelilta. Hallitus pyrkii paikkaamaan vajetta veronkorotuksilla, kotimaisella velanotolla ja valtion vararahastojen käytöllä.
Venäjän rahoitusmarkkinoilla paineet näkyvät jo nyt. Valtiovarainministeriö joutui 30. syyskuuta keskeyttämään OFZ-valtionlainojen huutokaupan, koska tarjouksia ei saatu ministeriön hyväksyttävissä olevilla hintatasoilla. Viimeksi heinäkuussa velkakirjojen myynti keskeytettiin markkinoiden heikon tilanteen vuoksi.
Samalla Moskova suunnittelee lisäävänsä velanottoa merkittävästi. Vuonna 2027 valtio aikoo hankkia kotimaisilta markkinoilta noin 7,7 biljoonaa ruplaa (81 miljardia euroa) uutta lainarahaa.
Suurin paine tulee sodasta. Venäjä aikoo käyttää vuonna 2027 kansalliseen puolustukseen noin 17,1 biljoonaa ruplaa (179 miljardia euroa), mikä on peräti 27 prosenttia enemmän kuin vuoden 2026 alkuperäinen budjettimääräraha.
Kun puolustusmenot yhdistetään kansallisen turvallisuuden ja lainvalvonnan menoihin, summa nousee noin 21,4 biljoonaan ruplaan (224 miljardiin euroon) eli lähes 44 prosenttiin kaikista liittovaltion menoista. Samaan aikaan valtionvelan hoitomenoihin on varattu noin 4,6 biljoonaa ruplaa (48 miljardia euroa). Se vastaa noin 9,4:ää prosenttia kaikista menoista.
Venäjä joutuu rahoittamaan samanaikaisesti kallista sotaa, kasvavia korkomenoja ja budjettialijäämää. Sotilasmenojen kasvattaminen ylläpitää valtion kysyntää ja sotateollisuutta, mutta samalla se sitoo resursseja pois siviilitaloudesta ja kasvattaa rahoitustarvetta.
Sota maksaa Venäjälle jo liikaa. Siksi Venäjän sotatalouden rahoituskyvyn heikentämisellä – muun muassa energiatuloihin, valtion lainanottoon ja sotateollisuuden tarvitsemiin resursseihin kohdistuvilla toimilla – voitaisiin vaikeuttaa Kremlin mahdollisuuksia rahoittaa taisteluoperaatioitaan Ukrainassa sekä hybridisodankäyntiään muualla Euroopassa.