Venäjän pankkien kultavaranto hupeni nopeasti vuoden 2024 lopussa, raportoi tv-kanava RBC viitaten Venäjän keskuspankin dataan. Sen mukaan 1. tammikuuta 2025 Venäjän pankeissa olevien jalometallien ja -kivien arvo oli 325,4 miljardia ruplaa (3,28 miljardia euroa). Kullaksi muutettuna se tarkoittaa 38,1 tonnia – pienin määrä sitten heinäkuun 2022, jolloin pankit lisäsivät kullan vientiä kultakaivosten ja öljynjalostamoiden pyynnöstä.
Venäjän keskuspankin mukaan pankeissa olevien jalometallien rahallinen arvo putosi 23,6 prosenttia, mutta fyysisenä kultana pudotus oli 46,4 prosenttia eli yli 33 tonnia. Se on suurin pudotus kultavarannossa sitten vuoden 2020, jolloin kultavaranto pieneni 34,5 tonnia. RBC:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan varannon putoaminen on seurausta korkeasta korkotasosta ja ennätyskorkeasta kullan hinnasta.
Kullan kaivun kasvun ja suurimmille pankeille asetettujen pakotteiden takia kullan määrä pankeissa kasvoi. Venäjän pankkien fyysinen kultavaranto oli hyökkäyssodan aikaisessa huipussaan 1. lokakuuta 2023, jolloin sen yhteisarvo oli 472,4 miljardia ruplaa (4,763 miljardia euroa). Kultaa oli yli 80 tonnia.
Ei ole tiedossa, kuinka moni Venäjän pankki käsittelee kultaa, koska luottolaitokset eivät ilmoita sitä enää julkisissa raporteissaan. Helmikuussa 2022 niihin kuuluivat Sberbank, VTB, Gazprombank, Rosselhozbank, Otkritie Bank, Sovcombank ja Promsvjazbank.
Lontoossa majailevan kultateollisuuden kansainvälisen kauppajärjestön World Gold Councilin mukaan kullan hinta asettui uudelle ennätystasolle 40 kertaa vuoden 2024 aikana. 11. helmikuuta 2025 kello 9.39 kullan hinta oli 90,74 euroa grammalta.
Kullankaivajien liiton johtaja Sergei Kašuban mukaan kullan tuotanto ei laskenut Venäjällä vuonna 2024. Hän vahvisti, että kulta on viime vuonna virrannut Aasian mantereelle, Kiinaan, Hongkongiin ja Arabiemiraatteihin.
