Kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori ja kapteeni (evp.) Jarno Limnell toteaa viestiketjussaan X:ssä, että Ukrainan lennokkihyökkäysten myötä Kremlillä on edessään vaikea valinta.
– Mikä osa Venäjästä jätetään suojaamatta? Ukrainan kaukodroonit eivät vain iske yksittäisiin kohteisiin. Ne muuttavat koko Venäjän valtavan maantieteen sotilaalliseksi haavoittuvuudeksi sisältäpäin.
Venäjä ei voi enää luottaa aiempien vuosisatojen tapaan kokoonsa eli sen tarjoamaan strategiseen syvyyteen.
– Teollisuus, tukikohdat ja huolto on voitu sijoittaa kauas vihollisen ulottuvilta. Nyt tämä suoja ohenee: Jopa 2 000 kilometrin operatiiviset iskut ovat jo mahdollisia, ja kantama kasvaa nopeasti.
Limnellin mukaan oleellista ”ei ole yksittäinen kantamaennätys vaan iskujen muuttuminen jatkuvaksi ja suunnitelmalliseksi toiminnaksi.”
– Kun drooneja voidaan lähettää toistuvasti syvälle Venäjälle, turvallisesta selustasta tulee valtava alue, jota Kremlin on yritettävä puolustaa joka päivä.
Venäjä ei voi suojata kaikkea drooneilta
Kansanedustaja huomauttaa, että Venäjällä on ”suojattavia kohteita tuhansia”.
– [R]intaman joukot, pommikoneet, tukikohdat, ohjusvarastot, jalostamot, satamat, rautatiet, sähköverkot, sotateollisuus, Moskova ja Pietari. Ilmatorjuntaa, häirintäjärjestelmiä ja koulutettua henkilöstöä on rajallisesti koko maassa.
Limnell toteaakin, että ”kaikkea ei voi puolustaa”.
– Tässä on iskujen strateginen ydin. Myös torjuttu drooni voi onnistua, jos se sulkee lentoaseman, keskeyttää tuotantoa, pakottaa hälytyksiin tai siirtää ilmatorjuntaa pois rintamalta. Halpa hyökkäys synnyttää poikkeuksellisen kalliin puolustuksen.
Limnell arvioi, että seuraavaksi Ukraina pyrkii kehittämään parempaa läpäisykykyä.
– [S]uuremmat droonimäärät, samanaikaiset lähestymissuunnat, matalat lentokorkeudet ja tekoälypohjainen navigointi. Puolustusta ei enää vain kierretä vaan nyt sitä kulutetaan ja revitään auki.
Kansanedustaja muistuttaa, että sodan kannalta ”ratkaisevimmat kohteet eivät välttämättä tuota näyttävimpiä uutiskuvia.”
– Venäjän sotatalouden heikot kohdat ovat tuotantoketjujen pullonkauloissa: erikoiskomponenteissa, sähkönsaannissa, rataverkon solmuissa, korjaamoissa, polttoainevarastoissa ja tärkeissä vientisatamissa.
”Haavoittuvampi Venäjä voi olla hyökkäävämpi”
Ilmaiskut eivät myöskään sovi ”Kremlin poliittiseen kertomukseen”.
– Putin on luvannut vahvan valtion, joka pitää järjestyksen ja suojaa kansalaisensa. Kun lennot keskeytyvät, tehtaat pysähtyvät ja räjähdykset kuuluvat kaukana rajasta, sota tunkeutuu yhä syvemmälle venäläisten arkeen.
Limnellin mukaan ”iskut eivät yksin horjuta Putinin valtaa.”
– Venäjän järjestelmä osaa sensuroida ja tukahduttaa. Mutta ne syövät hitaasti Kremlin tärkeintä pääomaa: kuvaa kontrollista. Samalla paljastuu suojaamisen arvojärjestys. Moskovaa suojataan ensin, muut alueet jäävät odottamaan.
Kansanedustaja muistuttaa, että ”Suomen ei pidä erehtyä tulkitsemaan kehitystä vain Venäjän heikkoutena.”
– Haavoittuvampi Venäjä voi olla myös aggressiivisempi. Yksi asia on silti muuttunut: Venäjän turvallinen selusta katoaa. Kremlin on pian päätettävä, mikä osa maasta jätetään Ukrainan ulottuville.
Milloin droonit tulevat osaksi Naton velvoittamia puolustushankintoja?
Limnellin ketjun on jakanut myös eversti (evp.) Antti Koskela, joka pohtii, milloin droonit tulevat osaksi Naton puolustussuunnitelmanprosessin (NDPP) hankintaa.
– Milloin näemme Ukrainan FP-lennokkeja myös Naton asettamina NDPP-velvoitteina jäsenmailleen? Ukrainan lennokkien kantamat ja räjähdemäärät kasvavat jatkuvasti ja hinta sekä saatavuus ovat ylivertaiset, toki risteilyohjuksia ne eivät täysin korvaa.