Ukrainan puolustusministeri Myhailo Fedorov sanoi Euromaidan Pressin mukaan, että Venäjän logistiikkavaltimoihin kohdistuvien iskujen seurauksena miehitetty Krim muuttuu pian niemimaasta saareksi, mikä johtaisi ”hyvin odottamattomiin seurauksiin venäläisille”.
Fedorov ei tarkentanut, mitä nämä seuraukset olisivat, mutta niitä on useita, joista jokainen pahempi Venäjälle kuin edellinen. Ensinnäkin Zaporižžjan alueen hyökkäys voi hidastua entisestään tai pysähtyä kokonaan, mikä työntää Venäjän tavoitteen päästä lähelle alueen pääkaupunkia kesän loppuun mennessä ulottumattomiin.
– Alamme todennäköisesti nähdä näiden vaikutusten kypsyvän tulevina viikkoina, jos Ukraina jatkaa nykyistä tempoa logistiikkahyökkäyksistä, sanoi Christina Harward, Venäjän vararyhmänjohtaja sodantutkimuslaitoksessa.
Toiseksi miehitetyn Hersonin alueen pitäminen Venäjän hallussa voi vaikeutua asteittain. Ukraina pakotti venäläiset hylkäämään Hersonin kaupungin vuonna 2022 sen jälkeen, kun jatkuvat hyökkäykset heidän logistiikkaansa vastaan tekivät Dnipro-joen länsirannan pitämisen kestämättömäksi. Tämän skenaarion muunnelma voi olla mahdollinen.
Kun Azovin joukkojen lehdistöpalvelu vastasi kysymykseen ”Herson 2.0:n” mahdollisesta toteutumisesta, Azovin joukkojen lehdistöpalvelu vastasi artikkelissa ”Vaikka Krimin niemimaan hallinnolliset rajat eivät kuulu suoraan Azovin ensimmäisen armeijakunnan toiminta-alueelle, siellä liikennekeskuksia ohjaava logiikka on identtinen.”
– Krim on venäläisille tämän sodan painopiste. Jos he jättävät saarron huomiotta, se voi olla (Vladimir) Putinin hallinnon ideologinen romahdus sisältäpäin ja strateginen epäonnistuminen etulinjassa, arvioi puolustusanalyytikko Mykhailo Samus.
Ukraina on iskenyt etelän tärkeimpiin teihin drooneilla kuukausien ajan. Viime aikoina Krimin ja mantereen yhdistävät sillat ovat olleet voimakkaiden iskujen kohteena, mikä on pakottanut miehitysviranomaiset sulkemaan ne.
Ukrainan toistuvat iskut Chonharin siltaa vastaan ovat tehneet siitä käytännössä käyttökelvottoman liikenteelle. Venäjä on rakentanut lähistölle ponttonisiltoja, mutta Ukraina on aloittanut iskut myös niihin. Tämä on tärkein reitti ammusten ja polttoaineen kuljettamiseen Huliaipolen suuntaan Zaporižžjan alueella.
Ukrainalaiset droonit iskivät myös Henitšeskin ja Arabatin kynnäksen ylityspaikkaan, neljään siltaan Armianskin lähellä ja Dzhankoin tarkastuspisteeseen.
Venäläisten virkamiesten mukaan niemimaan maasisäänkäynneillä ei ollut enää ehjiä siltoja, ja liikennettä oli ohjattu uudelleen. Liikenne oli sitten pysähdyksissä toistuvien iskujen aikana. Myös useat Krimin rautatiet ovat saaneet osumia kesäkuun aikana.
– Vihollisen yritykset ohjata tärkeimmät huoltovirrat keskeisten siltojen tai pääväylien ympäri ovat mahdottomia sekä teoriassa että käytännössä, koska toimivia vaihtoehtoisia reittejä ei ole, Azovin armeijakunta kirjoitti.
Myös hyökkäykset pääteillä ovat lisääntyneet. Miehittämättömien järjestelmäjoukkojen komentaja Robert ”Magyar” Brovdi kirjoitti 9. kesäkuuta, että rahtiliikenne romahti 71 prosenttia M-14-valtatiellä Rostovista Ukrainaan. Venäjän miehitysviranomaiset sulkivat tien sotilasliikenteeltä ja Venäjän joukkojen oli ohjattava liikenne pienemmille teille rannikolla.
Ukrainan iskujen määrä kasvaa. OSINT-analyytikko Clement Molin havaitsi Ukrainan iskuvideoiden perusteella, että noin kymmeneen kuorma-autoon isketään päivittäin. Tämä arvio on linjassa Ukrainan K-2-yksikön tilastojen kanssa, joissa kirjattiin 258 iskua huhtikuussa, 344 toukokuussa ja 215 kesäkuun puoliväliin mennessä.
Samaan aikaan Venäjän kuukausittaiset nettoetenemiset Ukrainassa romahtivat. Fedorov ja Ukrainan ylipäällikkö Oleksandr Syrskyi väittivät, että Ukraina onnistui valtaamaan takaisin sata neliökilometriä enemmän kuin Venäjä pystyi valloittamaan toukokuussa.
Amerikkalainen ajatushautomo ISW arvioi Ukrainan nettoetujen määrän vielä suuremmaksi. Sen mukaan Venäjä valtasi aluetta 40 neliökilometriä, mutta menetti 280 neliökilometrin hallinnan viime kuussa.