Venäjän iskut veivät kolmanneksen Ukrainan viljan vientikapasiteetista

Venäjä on iskenyt järjestelmällisesti satamiin ja terminaaleihin.
Viljapelto Ivano-Frankivskin alueella Ukrainassa. WIKIMEDIA COMMONS
Viljapelto Ivano-Frankivskin alueella Ukrainassa. WIKIMEDIA COMMONS

Ukraina on menettänyt noin kolmanneksen Mustanmeren satamien kautta kulkevasta viljan vientikapasiteetistaan Venäjän kiihtyneiden ohjus- ja lennokki-iskujen vuoksi, kertoo ukrainalainen riippumaton uutismedia Hromadske viitaten kansainvälisten uutistoimistojen tietoihin.

Ukrainan maatalousneuvoston mukaan maan satamista voidaan nyt kuljettaa kuukausittain noin neljä miljoonaa tonnia viljaa, kun aiempi kapasiteetti oli noin kuusi miljoonaa tonnia.

Viljan ja kasviöljyjen vienti on yhä Ukrainan tärkein valuuttatulojen lähde. Yli 90 prosenttia maataloustuotteiden viennistä kulkee kolmen Odessan alueella sijaitsevan sataman kautta. Venäjä on iskenyt järjestelmällisesti satamainfrastruktuuriin, terminaaleihin ja koko kuljetusketjuun muun muassa ballistisilla ohjuksilla.

Satamat ovat pysyneet toiminnassa, mutta hyökkäykset ovat aiheuttaneet vakavia logistisia ongelmia. Alan edustajan mukaan kauppiailla on vaikeuksia tuotteiden hankinnassa, myynnissä, lastauksessa, varastoinnissa, hinnoittelussa ja rahtikuljetusten järjestämisessä. Maatalousneuvosto varoittaa, että nykyisen hyökkäystahdin jatkuessa satamien infrastruktuuri voi vaurioitua merkittävästi jo muutamien kuukausien aikana.

Ukrainan rautateiden tietojen mukaan Odessan satamiin matkalla olleiden viljavaunujen määrä laski heinäkuun 2.–8. päivänä 11 prosenttia edellisviikosta. Viljan vientimäärät vähenivät samalla 17 prosenttia. Ukrainan suurin viljanviejä Kernel Holding on keskeyttänyt toimintansa Tšornomorskin satamassa Venäjän iskujen vuoksi, ja neljä satamien 13 suuresta viljaterminaalista on lopettanut viljan ostamisen.

Ukraina vastaa noin kuudesta prosentista maailman vehnänviennistä ja 11 prosentista maissinviennistä, joten pitkittyneillä häiriöillä voi olla vaikutuksia myös maailmanmarkkinoihin.

Tällä hetkellä lisäksi Japanilla ja Saksalla on lisenssit ohjusten valmistamiseen.
Kiova on lisännyt maarobottijärjestelmien käyttöä etulinjan operaatioissa.
Mainos