Venäjä on viime viikkoina kohdistanut Ukrainassa iskuja varastoihin, jakelukeskuksiin ja Mustanmeren rahtiliikenteeseen. Talouslehti The Economistin mukaan iskujen tavoitteena näyttää olevan Ukrainan talouden ja siviililogistiikan kuristaminen tilanteessa, jossa maan ilmapuolustuksen torjuntaohjukset ovat vähissä.
Venäläinen ballistinen ohjus osui heinäkuun 19. päivänä Kiovassa varastoon, joka toimitti tavaraa Goodwine-myymäläketjulle. Kaksi viikkoa myöhemmin iskut kahteen suuremman Silpo-ketjun jakelukeskukseen surmasivat kuusi työntekijää. Myös Ukrainalle keskeinen kuljetusyhtiö Nova Poshta on joutunut toistuvasti iskujen kohteeksi.
Goodwinen perustajiin kuuluva Dmytro Krymsky arvioi, että kolmen viime viikon iskut ovat aiheuttaneet ukrainalaisyrityksille noin 500 miljoonan dollarin tappiot.
Lehden mukaan kyse ei ole vain yksittäisistä iskuista. Venäjä on lisännyt ballististen ohjusten tuotantoaan samaan aikaan, kun Ukrainan torjuntaohjusvarastot ovat huvenneet. Ukraina pystyy suojaamaan enää vain muutamia tärkeimpiä kohteita. Venäjä laukaisi heinäkuussa ennätykselliset 198 ballistista ja hypersoonista ohjusta, joista suuri osa suunnattiin Kiovan alueelle.
Vakavimpana kehityksenä The Economist pitää Venäjän hyökkäyksiä Ukrainan Mustanmeren satamia käyttäviä siviilialuksia vastaan.
Ukrainan suuret syvänmeren satamat saatiin uudelleen käyttöön ensin Turkin välittämän viljasopimuksen avulla ja vuodesta 2023 lähtien suojatun merikäytävän kautta. Kolmen seuraavan vuoden aikana satamien kautta kuljetettiin lehden mukaan noin 210 miljoonaa tonnia tavaraa.
Tilanne muuttui heinäkuun puolivälissä, kun Venäjä alkoi kohdistaa iskuja itse rahtialuksiin. Heinäkuun 19. päivänä risteilyohjukset upottivat turkkilaisomisteisen rahtilaivan sen lähdettyä Tšornomorskin satamasta. Kymmenen ihmistä kuoli.
The Economistin mukaan tämän jälkeen Odessaan saapuviin tai sieltä lähteviin aluksiin on järjestelmällisesti yritetty iskeä. Muutama alus on yhä käyttänyt reittiä, mutta kaupallinen liikenne on käytännössä pysähtynyt.
Ajankohta on Ukrainalle erityisen hankala, sillä noin 50 miljoonaa tonnia tämän vuoden sadosta pitäisi vielä saada markkinoille.
Myöskään Tonavan satamat eivät tarjoa yhtä käyttökelpoista vaihtoehtoa kuin sodan alkuvuosina. Matala vedenpinta ja Venäjän iskut vaikeuttavat reitin käyttöä.
Ukraina iskee Venäjän öljyteollisuuteen
Ukraina on iskenyt muun muassa puolustusteollisuuteen, öljynjalostamoihin ja varastoihin sekä vaikeuttanut Venäjän meriliikennettä Asovanmerellä. The Economistin mukaan Venäjän iskukampanja on osittain vastaus Ukrainan syvälle Venäjälle ulottuviin lennokki-iskuihin.
Lehden mukaan iskut ovat poistaneet käytöstä yli 30 prosenttia Venäjän toiminnassa olleesta jalostuskapasiteetista. Polttoaineen säännöstelyä esiintyy edelleen 18 alueella. Taloudellisten vahinkojen suuruudesta osapuolet kuitenkin esittävät hyvin erilaisia arvioita.
Ukrainan kannalta epäsymmetria on silti ongelmallinen: Venäjä pystyy uhkaamaan Ukrainan merivientiä tavalla, johon Ukraina ei pysty vastaamaan samassa mittakaavassa.
Jos nykyistä satoa ei saada myytyä, osa viljelijöistä voi jättää talvikylvöt tekemättä. Ukrainan maatalousalan järjestön johtajan Alex Lisitsan mukaan maatalouden tappiot voisivat tällöin nousta 10–12 miljardiin dollariin eli noin viiteen prosenttiin maan virallisesta bruttokansantuotteesta.
The Economistin arvion mukaan Ukrainan taloudelliset ja sotilaalliset näkymät voivat heikentyä tuntuvasti, ellei maa saa lisää ballististen ohjusten torjuntaan soveltuvia ohjuksia.