European Council on Foreign Relations (ECFR) -ajatushautomo analysoi tuoreessa raportissaan Venäjän Viroon kohdistamaa uhkaa ottaen huomioon Venäjän joukkojen tilan, Viron puolustuskyvyn ja Naton kehittyvän poliittis-sotilaallisen asennon.
Eurooppalaiset poliitikot, asiantuntijat ja sotilaat ovat varoitelleet, että Venäjä voisi testata Natoa sotilaallisesti seuraavien vuosien aikana. Viroa on pidetty todennäköisenä kohteena.
ECFR on hahmotellut kaksi skenaariota, joiden perusteella Venäjä voisi hyökätä Viroon.
Ensimmäisessä skenaariossa on kyse tavanomaisten joukkojen suorasta hyökkäyksestä, jonka tarkoituksena olisi vallata nopeasti maata ja ajaa Nato halvaannuksen tilaan.
– Venäjän tavanomaisten joukkojen hyökkäys Viroon pyrkisi todennäköisesti rajattuihin tavoitteisiin – Narvan nopeaan valtaukseen ja ehkä jopa hyökkäykseen kohti Tallinnaa – järkyttääkseen Natoa ja pakottaakseen liittokunnan maat neuvoteltuun ”taukoon”, raportissa todetaan.
– Tarkoituksena voisi olla yksinkertaisesti heikentää Natoa ja todistaa, että 5. artiklan mukaiset sitoumukset itäisellä sivustalla ovat tyhjiä; tai saada alueita, joita Venäjä voisi käyttää vipuvartena saadakseen muita myönnytyksiä Nato-maiden joukkojen sijoittelusta. Ottaen huomioon Venäjän joukkojen heikentyminen (Ukrainan sodan vuoksi) jopa rajoitettu hyökkäys olisi korkean riskin operaatio, jolla olisi huonot onnistumismahdollisuudet.
ECFR:n mukaan Venäjän hyökkäyksen pääoperaatio tapahtuisi lähes varmasti Narva–Tallinna-akselilla – 210 kilometriä pitkällä teistä ja silloista koostuvalla käytävällä, joka kulkee Venäjältä länteen Viron teollisuusalueen poikki.
– Hyökkääjän tukioperaatio voisi iskeä Petserin kautta pohjoiseen kohti Tarttoa tavoitteena jakaa Viron joukot ja uhata Naton vahvistusreittejä Latviasta. Narva ja Petseri ovat ainoat kaksi rajanylityspaikkaa, jotka tarjoavat sekä maanteitä että rautateitä. Muita todella toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja Viroon tehtäville hyökkäysoperaatioille ei ole.
Raportissa korostetaan, että tämäntyyppinen operaatio vaatisi yllätystä, mikä on luultavasti vaikea saavuttaa, koska Nato-maat seuraavat tarkkaan Venäjän sotilaallisia liikkeitä. Tämän seurauksena Venäjä todennäköisesti luottaa tällä hetkellä käytettävissä oleviin – ja lähellä oleviin – joukkoihinsa.
Venäjän lähes neljä vuotta jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut hyökkääjälle valtavat miehistö- ja kalustotappiot. Kremlin ei myöskään uskota turvautuvan Kaliningradissa oleviin joukkoihinsa, koska se jättäisi alueen haavoittuvaiseksi Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon. Liittokunta voi halutessaan hallita Itämerta.
ECFR arvioi, että Venäjällä olisi siten käytössään noin 15 000 sotilasta ja 90–100 hävittäjälentokonetta Viroon kohdistuvaa hyökkäystä varten.
– On kuitenkin todennäköistä, että Venäjän todellisuus on huomattavasti niukempi.
Viron sodanajan vahvuudeksi arvioidaan noin 43 000 maajoukkojen sotilasta, mukaan lukien yksi raskas ja yksi kevyt prikaati.
– Varovaisen arvion mukaan puolet tästä joukosta olisi valmis taisteluun 12–24 tunnin kuluessa, ja lisää joukkoja liittyisi taisteluun toisen päivän aikana. 36 tunnin kuluessa Viro voisi todennäköisesti saada molemmat prikaatinsa taistelemaan Venäjän hyökkäysjoukkoja vastaan.
Myös Naton Baltian maissa sijaitsevat monikansalliset taisteluosastot voisivat tukea Viroa.
Nopea, kiistettävissä oleva operaatio
Toisessa skenaariossa on kyse hybridioperaatiosta, joka olisi suoraa hyökkäystä todennäköisempi.
– Nopea, kiistettävissä oleva operaatio, jossa yhdistyvät paikalliset sijaissotijat, kybersabotaasit ja rajalliset Venäjän joukkojen tunkeutumiset rajan yli, raportissa todetaan.
– Tavoitteena olisi saada aikaan poliittinen järkytys, ei niinkään alueiden haltuunottoa. Samalla luotaisiin hämmennystä, viivästytettäisiin Naton päätöksentekoa ja osoitettaisiin länsimaiden kyvyttömyyttä ja hajanaisuutta.
ECFR:n mukaan Hybridioperaatio alkaisi informaatiovaikuttamisella ja kyberhyökkäyksillä Krimin vuoden 2014 mallin mukaisesti.
– Venäläiset disinformaatioverkostot väittäisivät Itä-Virumaalla tapahtuvan venäjänkielisten syrjintää. Kyberhyökkäykset voisivat lamauttaa paikallisia sähköverkkoja tai kunnallisia palveluita ja aiheuttaa hämmennystä. Pienet Venäjä-mieliset ryhmät – todelliset tai tekaistut – voisivat järjestää mielenosoituksia tai mellakoita rajaseudulla sijaitsevassa Narvan kaupungissa. Ennalta valitulla hetkellä nämä häiriöt osuisivat yksiin aseellisen toiminnan kanssa.
– Venäjän sotilastiedustelu GRU:n koordinoimat paikalliset solut voisivat yrittää vallata kunnallisia rakennuksia, poliisiasemia tai siltoja. Muutaman tunnin sisällä naamioituneet miehet merkitsemättömissä univormuissa – erikoisjoukot tai maahanlaskuosastot – saattaisivat ylittää rajan Ivangorodista ”Venäjän kansalaisten suojelemisen” verukkeella.
ECFR analysoi, että Venäjän näkökulmasta tavoitteena olisi asettaa Nato tapahtuneen tosiasian eteen ennen kuin syyllinen on selvä.
– Moskova väittäisi sitä ”paikalliseksi kansannousuksi”, kehottaisi pidättyvyyteen ja ehdottaisi neuvotteluja. Koko operaatio kestäisi enintään 48 tuntia – tarpeeksi kauan otsikoiden luomiseksi ja epäilysten kylvämiseksi, mutta tarpeeksi vähän aikaa avoimelta sodalta välttymiseksi.
Tällainen operaatio riippuu raportin mukaan kolmesta asiasta: nopeudesta, kiistämismahdollisuudesta ja paikallisten osallisuudesta. Mutta Viron puolustusympäristö on nyt vihamielinen kaikille kolmelle tekijälle.
– Ensinnäkin syyllisyyden osoittaminen tapahtuu välittömästi. Naton integroitu tiedustelu- ja valvontaverkosto tunnistaisi Venäjän osallisuuden muutamassa tunnissa. Toiseksi Narvan paikallinen väestö ei ole kapinallinen. Vuoden 2022 jälkeen tehdyt kyselyt osoittavat Venäjän sotanarratiivien ylivoimaisen hylkäämisen.
Lisäksi Viron poliisi, vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Kaitseliit ja armeijan yksiköt harjoittelevat yhdessä juuri tätä skenaariota varten. Lähitulevaisuudessa Viro suunnittelee perustavansa Narvaan 200 hengen sotilastukikohdan, mikä nopeuttaisi mahdollista reagointia.
– Hybridioperaation onnistuminen riippuisi yllätyksestä ja hämmennyksestä, joita molempia on nykyään vaikeampi saavuttaa kuin vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin. On hyvin epätodennäköistä, että Venäjä voisi vallata ja pitää hallussaan edes yhtä kaupunkia yli 24–48 tuntia ilman, että se paljastuisi ja lyötäisiin takaisin.
ECFR kuitenkin katsoo, että Natolla ei ole varaa edes pieniin epäonnistumisiin.
– Se voisi kuitenkin aiheuttaa jonkin verran poliittista häiriötä. Moskova voisi esittää tilapäisen välikohtauksen – tulitaistelu Narvassa, sähkökatko Tallinnassa – todisteena siitä, että Nato-maat eivät pysty hallitsemaan eskalaatiota tai saavuttamaan yhtenäisyyttä.
– Tämän riskin torjumiseksi jonkinlainen Nato-maiden nopea reagointi olisi tärkeää, vaikka vain viestin lähettämiseksi.
Raportin mukaan Venäjältä kestää Ukrainan sodan päättymisen jälkeen noin 5–10 vuotta varustautua uudelleen tällaiseen hyökkäykseen.
– Viron turvallisuuden varmistamiseksi maan ja sen liittolaisten on jatkettava puolustuskykyjensä kehittämistä nyt ja tulevina vuosina – vaikka ne saisivatkin vain vähän apua Yhdysvalloilta.
