Eduskuntavaalit on käyty ja tulos tiedossa. Arvioin marraskuussa Verkkouutisille maaliintulojärjestyksen:
1. Kokoomus 2. Perussuomalaiset 3. SDP 4. Keskusta.
Arvio osui lankulle. Tällä kertaa. Kokoomuksen johdolla maltillinen oikeisto ryhtyy laittamaan Suomen taloutta kuntoon ja vahvistamaan turvallisuutta. Niinpä voidaan mennä asiaan.
* * * *
Suomi on viimein puolustusliitto Naton jäsen. Turvallisuuden osalta julkiseen keskusteluun on noussut Venäjän konsulaatti Maarianhaminassa. Väittelyn keskiössä ovat kysymykset siitä, onko Ahvenanmaa jatkossakin demilitarisoitu alue ja jatkaako Venäjän konsulaatti toimintaansa?
Ahvenanmaa on ollut Krimin sodan jälkeen eli vuodesta 1856 lähtien demilitarisoitu alue. Ahvenanmaan itsehallinto on säädetty Suomen perustuslaissa. Suomella on tekemiensä sopimusten mukaan velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata ja sen alueellista koskemattomuutta. Alueen demilitarisointi on tunnustettu kolmessa kansainvälisessä sopimuksessa: Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus (1922), sopimus Suomen ja Sosialististen neuvostotasavaltain liiton välillä Ahvenanmaan saarista (1940) ja Pariisin rauhansopimus (1947), jossa Neuvostoliitto tunnusti Suomen nykyiset valtiorajat.
Neuvostoliiton kanssa talvisodan jälkeen tekemässään sopimuksessa Suomi sitoutui demilitarisoimaan Ahvenanmaan saaret, olemaan linnoittamatta niitä sekä olemaan asettamatta niitä muiden valtioiden aseellisten voimien käytettäväksi. Neuvostoliitolle myönnettiin sopimuksessa oikeus pitää Ahvenanmaalla konsulaattinsa, jonka toimivaltaan kuuluu valvoa Ahvenanmaan demilitarisointia. Ahvenanmaa ei päätä kansainvälisten sopimusten mahdollisesta purkamisesta, vaan saaren asema perustuu Suomen tekemiin sopimuksiin. Neuvostoliittoa ei enää ole, mutta tehty sopimus on yhä voimassa.
Sotatilassa Suomi, Ruotsi ja Venäjä pyrkisivät mahdollisimman nopeasti ottamaan Ahvenanmaan hallintaansa. Ahvenanmaata sotilaallisesti hallitseva osapuoli valvoo myös merkittävää osaa Itämeren meriliikenteestä ja tärkeistä tietoliikennekaapeleista.
Venäjän Ahvenanmaan konsulaatilla ei ole merkittävää sotilaallista merkitystä, mutta konsulaatin symbolinen merkitys on suuri. Historioitsija Jukka Tarkka pitää kirjassaan Ahvenanmaa – Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo 2021) Venäjän Ahvenanmaan konsulaattia loukkauksena Suomen kansallista suvereniteettia kohtaan. Konsulaattia ylläpitämällä nöyryytetään Suomea kuin suomettumisen pahimpina aikoina.
”Ahvenanmaalla ei ilmeisesti vieläkään oivalleta, miten vaarallinen tilanne syntyisi, jos se jäisi aseettomaksi ja puolueettomaksi tyhjiöksi kasvavan jännityksen polttopisteessä”, Jukka Tarkka kirjoittaa kirjassaan Jättiläisen jalanjäljet – Alaviitteitä Suomettumisen historiaan (Siltala 2023). Tarkka on esittänyt, että ne nykyiset Naton jäsenmaat, jotka vuonna 1921 allekirjoittivat Ahvenanmaan sopimuksen, voisivat päättää noudattavatko sitä vai sanoutuvatko irti siitä.
Ahvenanmaan ainoa kansanedustaja Mats Löfström vastustaa demilitarisoinnin purkamista. Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) korostaa Ahvenanmaan strategista merkitystä Suomella ja toivoo, että kaikista sellaisista sopimuksista luovuttaisiin, jotka vaikeuttavat Ahvenanmaan puolustamista.
Ahvenanmaan asemaa täytyy arvioida osana Suomen muuttunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa Naton jäsenenä. Venäjän käymä sota Ukrainaa vastaan vaikuttaa myös Ahvenanmaan aseman uudelleenarvioinnin tarpeeseen. Toivon, että uusi hallitus ryhtyy määrätietoisesti selvitystyöhön.
On tärkeää erottaa toisistaan kysymys Ahvenanmaan demilitarisoinnista (vuosien 1921 ja 1947 sopimukset) ja kysymys Venäjän Ahvenanmaan konsulaatista. Kannatan ainakin vuoden 1940 sopimuksen irtisanomista, jolloin Suomi toteaa sopimuksen loukkaavan kansallista suvereniteettia. Sopimuksen irtisanominen ei lopettaisi Ahvenanmaan demilitarisointia, vaan lakkauttaisi Venäjän Ahvenanmaan konsulaatin. Silloin Ahvenanmaan demilitarisointia voisivat valvoa Suomi ja Ruotsi sen sijaan, että sitä tällä hetkellä valvoo yksipuolisesti Venäjä.
Aikansa kutakin. Venäjän Ahvenanmaan konsulaatti on historiallinen jäänne kylmän sodan ajalta, joka on aika sulkea. Vaikuttaa siltä, että ainakin Venäjän Ahvenanmaan konsulaatin asemaa puolustavat perustelut jäävät Ukrainaan hyökänneiden venäläissotilaiden saappaiden jalkoihin.
