Venäjältä uusi Ukraina-väite – ”Talvisota Suomea vastaan palaa mieleen”

Talvisodassa koetut nöyryytykset saattavat Paul Goblen mielestä yhä heijastua Kremlin valintoihin.
Tuhoutunutta Neuvostoliiton panssarivaunua tarkastellaan 30.1.1940. (SA-kuva)
Tuhoutunutta Neuvostoliiton panssarivaunua tarkastellaan 30.1.1940. (SA-kuva)

Neuvostoliiton natsi-Saksasta saavuttamalla voitolla on ollut Kremlin propagandassa yhä keskeisempi asema sen jälkeen, kun Vladimir Putin vuonna 2022 aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan.

Tätä taustaa vasten ei ole oikeastaan kovinkaan yllättävää, että kun ”suuren isänmaallisen sodan” alkamisesta tuli 22. kesäkuuta kuluneeksi 85 vuotta, Venäjän parlamentin ylähuoneen puhemies Valentina Matvijenko kuvasi Ukrainan vastaista sotaa puolustautumiseksi Naton hyökkäysuhkaa vastaan.

Hän toisti Kremlin kulunutta narratiivia, jonka mukaan venäjämielisen marionettipresidentti Viktor Janukovytšin syrjäyttämiseen johtanut vuoden 2014 vallankumous Ukrainassa oli tosiasiassa lännen masinoima operaatio, jolla valmisteltiin maaperää hyökkäykselle Venäjää vastaan.

Näin Putinille ei hänen mukaansa jäänyt muuta vaihtoehtoa Venäjän turvallisuuden varmistamiseksi kuin ennaltaehkäisevä ”sotilaallinen erikoisoperaatio” Ukrainan palauttamiseksi ystävyyteen ja yhteistyöhön Moskovan kanssa.

Kun ”erikoisoperaatio”, jonka oli alun perin määrä olla ohi kahdessa viikossa, on jatkunut yli neljä vuotta, Matvijenko vakuuttaa edelleen, että vain Putinin sille asettamien tavoitteiden täysimääräinen saavuttaminen riittää ”poistamaan kokonaan maailmansodan uhan”. Viesti on sikäli mielenkiintoinen, että Venäjän julkilausutut tavoitteet ovat vaihdelleet merkittävästikin niin sanotun erikoisoperaation kuluessa.

Matvijenkon sanat saattavat amerikkalaisasiantuntija Paul Goblen mukaan palauttaa mieliin ajan, jolloin neuvostodiktaattori Josif Stalin aloitti talvisodan Suomea vastaan. Vaikka sota ei johtanut hyökkääjän täydelliseen tappioon, se oli kuitenkin hänen mukaansa omiaan osoittamaan puna-armeijan heikkouden ja myös rohkaisemaan natsijohtaja Adolf Hitleriä Barbarossa-suunnitelmansa täytäntöönpanossa.

Nyt Putin lähipiireineen saattaa Goblen mukaan jälleen päätellä, että vain Ukrainan täydellinen alistaminen saa lännen luopumaan pahoista aikeistaan Venäjän tuhoamiseksi. Tämä vainoharhainen ajattelutapa voisi selittää, miksi Putin jatkaa edelleen taistelua, joka näyttää kääntyvän yhä selvemmin Ukrainan eduksi.

– Loppujen lopuksi niin kauan kuin hän jatkaa sotaansa, hän voi olla varma siitä, että moni venäläinen ja myös jotkut lännessä kuvittelevat Venäjän voiton olevan aivan nurkan takana, Goble toteaa.

Paul Goble on työskennellyt usean vuosikymmenen ajan Venäjään liittyvissä tehtävissä muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeriössä, keskustiedustelupalvelu CIA:ssa, Carnegie-instituutissa ja Audentes-yliopistossa Tallinnassa.

Harjoituksen osallistunut venäläiseversti julkaisi sen operaatiokartan Telegramissa.
Harmaan vyöhykkeen laajentuminen rintamalla myötävaikutti Venäjän aluemenetyksiin.
Räjähdyksiä kuultiin kaupungissa noin kello 6.30 paikallista aikaa.
Mainos