Venäläisten etnisten nationalistien ja äärioikeiston asema on Venäjällä vahvempi kuin koskaan, kirjoittaa Re-Russia-julkaisu analyysissään.
Alkujaan vuosituhannen alussa ja 2010-luvun alussa venäläiset nationalistiliikkeet olivat ensimmäisiä poliittisia toimijoita, joita vastaan Kreml alkoi käyttää avoimesti tukahduttamis- ja sortotoimia.
– Tämä osittain johtui näiden liikkeiden mahdollisesti kansaan vetoavista narratiiveista (jotka eivät lopulta toteutuneet) ja osittain siitä, että nämä nationalistiset ryhmät olivat alkujaan suuntautuneita suoraan väkivaltaan. Nationalistien voimannäytös Moskovan Maneesiaukiolla joulukuussa oli ensimmäinen Putinin hallinnon kohtaama todellinen joukkoprotesti, joka pelästytti hallinnon.
Venäjän hallinto on suurhyökkäyksestään lähtien ollut militantin länsivastainen, mutta hallinnon virallinen ideologia on silti korostanut enemmän geopoliittista vastakkainasettelua ja suosinut etnisen venäläisen nationalismin sijaan valtiojohtoista ja imperialistista nationalismia.
Vielä täysimittaisen sodan alkuvaiheessa hallinnolle tuotti vaikeuksia Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhin, hänen ”sotakirjeenvaihtajansa” ja Igor Strelkovin kaltaiset toimijat. Nämä tukivat kiihkeästi Ukrainan-vastaista sotaa, mutta olivat taipuvaisia arvostelemaan Vladimir Putinin hallintoa.
Venäjän hallinto suhtautui pragmaattisesti 2010-luvun ajan pääasiassa köyhemmistä Keski-Aasian maista tuleviin siirtotyöläisiin. Vielä tuolloin se ei jakanut etnisten venäläisnationalististen liikkeiden huolta siirtolaisuudesta.
Käännekohta oli Crocus Hallin terrori-isku 22. maaliskuuta 2022. Tuolloin ISIS-K-terroristijärjestön tadžikkihyökkääjät murhasivat 145 venäläistä konserttikäviää ja haavoittivat 551 uhria. Seurauksena oli laaja hallinnon tukema siirtolaisvastainen kampanja.
Telegram-kanavien tilaajamäärät paljastavat muutoksen
Re-Russia huomauttaa, että kyseinen terrori-isku toimi laukaisijana, muttei ollut varsinainen alkupiste, vaan liittyy poliittisiin linjamuutoksiin ja -kamppailuihin Venäjän valtajärjestelmässä.
Analyysissa jaetaan venäläinen oikeistonationalistinen kenttä kolmeen segmenttiin. Viestipalvelu Telegram muodostaa Venäjän tärkeimmän keskustelufoorumin ja jokaisella näistä segmenteistä on omat keskusteluryhmänsä palvelussa.
Ensimmäinen ryhmä tukee sekä sotaa että hallintoa. Ryhmä on lojaali hallinnolle eikä arvosteli myöskään sotamenestystä.
Toinen kannattaa sotaa, mutta pitää hallinnon ja erityisesti puolustusministeriön toimintaa epäpätevänä. Tähän joukkoon kuuluivat Jevgeni Prigozhin, Igor Strelkov, ”sotakirjeenvaihtajat” ja esimerkiksi Ivan Otrakovskin johtama Venäjän kansallispuolue, joka kannattaa sotaa, mutta haluaa romuttaa Venäjän ”oligarkkis-korruptoineen järjestelmän”.
Kolmas ryhmä ovat sotaa ja hallintoa vastustavat venäläisnationalistit, jotka tukahdutettiin jo vuonna 2022. Näistä merkittävimmät sotivat nyt Ukrainan armeijaan kuuluvissa Venäjän vapaaehtoisjoukoissa.
Toinen ryhmä oli vahvoilla aina Prigozhinin juhannuskapinaan 2023 asti. Pelkästään Strelkovin Telegram-kanavalla oli kesällä 2023 890 000 tilaajaa, kun hallinnolle uskollisilla viidellä ryhmällä oli yhteensä 750 000 tilaajaa. Helmikuussa 2025 Strelkovin tilaajia oli enää 408 000.
Prigozhinin kapinan kuihtumisen ja Strelkovin pidätyksen jälkeen hallinto alkoi muodostaa isovenäläisistä etnisistä nationalisteista omaa tukiryhmäänsä. Viiden suurimman hallinnolle uskollisen Telegram-nationalistikanavan tilaajamäärät kaksinkertaistuivat vuoden 2023 lopulta miljoonasta nykyiseen yli kahteen miljoonaan.
Nationalistiryhmien ja hallinnon yhteistyö tiivistynyt
Maaliskuun terrori-isku antoi hallinnolle mahdollisuuden ottaa haltuunsa nationalistiryhmien agenda ja marginalisoida viimeinenkin hallinnonvastaisuus sekä kääntää nationalistiset liikkeet hallinnon työkaluksi.
Samalla kaikkein äärimmäiset ryhmät saatiin byrokraattiseen hallintaan ja kansalaisten huomio käännettyä pois epäoikeudenmukaisuudesta ja korruptiosta, todetaan analyysissa.
Hallinto alkoi yhdessä nationalistiryhmien kanssa taistella ”viidettä kolonnaa” vastaan eli liberaaleja sodanvastustajia, läntistä kulttuurivaikutusta ja seksuaalivähemmistöjä vastaan.
Viranomaiset tekevät yhdessä nationalistien kanssa ratsioita esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tilaisuuksiin. Vastaavasti nationalistijärjestöt ajavat sodanvastustajiksi katsottavien yhtyeiden konserttien perumisia.
Läheisintä viranomaisten ja nationalistien yhteistyö on ollut siirtolaisvastaisessa kampanjassa. Nationalistimediaan tuotetaan uutisia siirtolaisten tekemistä rikoksista, joihin nationalistit vaativat heti viranomaisreaktiota. Tämän jälkeen nationalistit raportoivat aloitetuista rikosmenettelyistä, pidätyksistä ja karkotuksista ja vastaavasti ylistävät hyvin toimineita viranomaisia.
– Selvin esimerkikki virallisen ja nationalistisen linjan lähentymistä oli kahden pitkään lobatun aloitteen vahvistaminen laeiksi: siirtolaisten perheenyhdistämisen ja venäjäntaidottomien ulkomaalaisten lasten kouluihin päästäminen kieltäminen, analyysissä todetaan.
Asenneilmapiiri on muuttunut voimakkaasti hallinnon linjanmuutoksen myötä. Sova-keskuksen kyselyissä ”siirtolaistulvasta” oli huolissaan elokuussa 2021 vain 12 prosenttia, mutta elokuussa 2023 luku oli jo 21 prosenttia ja viime elokuussa jo 33 prosenttia saavuttaen korruptiohuolen tason.
