Venäjä on viime viikkoina lisännyt uuden elektronisen sodankäynnin järjestelmän käyttöä häiritäkseen Ukrainan Starlink-yhteyksiä hyödyntäviä hyökkäysdrooneja, kertoo Ukrainan puolustusministerin neuvonantaja ja teknologia-asiantuntija Serhii ”Flash” Beskrestnov BBC News Ukrainan haastattelussa.
Starlink-satelliittiverkko on ollut yksi Ukrainan keskeisistä eduista sodassa. Sen avulla joukot saavat internet- ja viestiyhteydet myös etulinjassa, mutta erityisen tärkeä se on tänä vuonna laajasti käyttöön otetuille niin sanotuille keskimatkan hyökkäysdrooneille, joiden toimintamatka on noin 200–300 kilometriä. Ne ovat iskeneet tehokkaasti Venäjän logistiikkaketjuihin erityisesti Etelä-Ukrainassa ja Krimillä.
Beskrestnovin mukaan Venäjä on vastannut tähän ottamalla käyttöön ”Volna Kupol Garant” -nimisen häirintäjärjestelmän. Se koostuu useista perävaunuihin sijoitetuista antenneista, jotka seuraavat Starlink-satelliitteja ja lähettävät niitä kohti voimakkaita häirintäsignaaleja.
Hän kertoo, että järjestelmä havaittiin ensimmäisen kerran Harkovan suunnalla vuonna 2024, jolloin Ukraina onnistui paikantamaan ja tuhoamaan sen nopeasti. Tämän jälkeen sitä nähtiin vain satunnaisesti, mutta viime viikkoina käyttö on jälleen lisääntynyt.
– Näemme nyt järjestelmän laajempaa käyttöä samaan aikaan, kun olemme lisänneet iskuja Venäjän logistiikkaa vastaan, Beskrestnov sanoi.
Hän arvioi, että järjestelmiä on käytössä korkeintaan kymmenkunta. Syynä on korkea hinta: venäläislähteiden mukaan yhden järjestelmän kustannus on noin 1,5 miljoonaa dollaria. Niitä käytetään suojaamaan erityisesti kriittistä infrastruktuuria, varastoja ja logistisia solmukohtia.
Järjestelmän vaikutusalue on rajallinen. Sillä voi suojata käytännössä vain muutaman kilometrin säteellä olevat kohteet. Beskrestnovin mukaan se soveltuu esimerkiksi yhden sähköaseman tai yksittäisen varaston suojaamiseen.
Lisäksi järjestelmää on vaikea piilottaa. Sen toiminta näkyy sekä Starlinkin operaattori SpaceX:lle että länsimaisille radio- ja signaalitiedustelusatelliiteille. Tämän vuoksi Venäjän on vaikea käyttää järjestelmää pitkään ilman riskiä sen paikantamisesta ja tuhoamisesta.
Venäjä pyrkii myös rakentamaan oman Starlinkin kaltaisen satelliittiverkon. Beskrestnovin mukaan ”Bureau 1440” -hankkeessa on toistaiseksi laukaistu vain 16 satelliittia, joista yksi lienee jo menetetty. Vaikka Venäjällä on resurssit hankkeen toteuttamiseen, hän epäilee sen kykyä rakentaa riittävän laajaa verkkoa lähivuosina.
Venäjä käyttää drooniensa ohjaukseen pääasiassa mesh-verkkoja, geostationaarisia satelliitteja, Wi-Fi-siltoja ja valokuituyhteyksiä. Nopeita, matalan kiertoradan internet-satelliitteja sillä ei vielä ole käytössään.
Beskrestnov uskoo Ukrainan nykyisen ”mahdollisuuksien ikkunan” pysyvän avoinna vielä pitkään.
– Yksikään asevoima ei voi toimia ilman logistiikkaa. Ammukset, polttoaine, ruoka ja henkilöstö on saatava perille. Jos logistiikka häiriintyy, seuraukset näkyvät nopeasti myös rintamalla, hän totesi.
Hänen mukaansa erityisesti Krimillä on jo nähtävissä merkkejä kasvavista logistisista ongelmista, ja Ukraina pyrkii laajentamaan painetta myös muille rintamasuunnille.