Kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, ”ettei Karjala ole jatkuvasti otsikoissa, mutta se on jotain vielä huomionarvoisempaa: valmiiksi rakennettu tarina, joka voidaan aktivoida nopeasti Suomea vastaan, kun poliittinen tilanne sitä vaatii ja jännitteitä halutaan kasvattaa”.
Limnell toteaa, että Karjala ei näy jatkuvana teemana, mutta juuri se tekee siitä merkityksellisen.
– Kyse ei ole yksittäisistä uutisista vaan taustalla vaikuttavasta narratiivista, joka pidetään valmiina ja jota voidaan hyödyntää nopeasti osana laajempaa vaikuttamista.
Limnellin mukaan keskeinen havainto on, että rakenteet ja narratiivit ovat koko ajan olemassa ja käytössä.
– Venäjä ylläpitää aktiivisesti tarinaa ”suomalaisesta revansismista” ja Karjala-kysymyksestä osana laajempaa länsi-vastaista viestintää ja mielikuvien muokkaamista.
Hänen mukaansa samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös teemat kuten ”Suur-Suomi” ja väitteet Karjalan separatismista.
– Marginaaliset ilmiöt nostetaan esiin ja esitetään todisteena siitä, että Suomi olisi turvallisuusuhka Venäjälle, vaikka todellisuuspohjaa ei ole. Kyse on mielikuvista, Limnell summaa.
Toinen keskeinen keino hänen mukaansa on historian käyttö aseena.
– Karjalaan liitetään syytöksiä ja valikoituja tulkintoja menneisyydestä. Tavoite on siirtää moraalista painetta pois Venäjästä ja rakentaa vastakkainasettelua, joka palvelee nykyhetkeä.
– Karjala ei siis ole jatkuva kampanja vaan käyttövalmis työkalu. Kun tarvitaan nopeasti uusi perustelu jännitteelle, tämä narratiivi voidaan nostaa esiin lähes hetkessä ja liittää osaksi laajempaa informaatio- ja vaikuttamiskokonaisuutta, Limnell jatkaa.
Hänen johtopäätöksensä on, että Karjala-keskustelu kertoo enemmän Venäjän tavasta vaikuttaa kuin Suomesta.
– Kyse on pitkäjänteisestä valmistelusta, jossa viholliskuva pidetään valmiina ja aktivoidaan tilanteen mukaan osaksi strategista viestintää. Tätä on syytä seurata.