Venäjän duuma hyväksyi 22. heinäkuuta kaksi lakia, joilla on tarkoitus varmistaa ulkomailla oleskeleviin ja Venäjän oikeusjärjestelmää välttelevien henkilöiden ”rangaistuksen väistämättömyys”, kertoo Meduza. Ihmisoikeusjärjestö ”Pervij Otdel” (suom. ”Ensimmäinen osasto”) kertoo lakien kohdistuvan käytännössä erityisesti hallinnon poliittisiin vastustajiin ja voivat johtaa heidän eristämiseensä Venäjän yhteiskunnasta.
Lakien perusteella ulkomailla oleskelevat tuomitut voidaan merkitä uuteen julkiseen rekisteriin, jota järjestö kuvaa eräänlaiseksi ”kansanvihollisten listaksi”. Rekisteriin päätymisestä päättää oikeusministeriö turvallisuuspalvelu FSB:n, sisäministeriön, syyttäjänviraston ja muiden viranomaisten esitysten pohjalta.
Lait eivät muodollisesti koske vain poliittisia tapauksia, vaan kaikkia rikoksista tuomittuja, jotka välttelevät rangaistuksen täytäntöönpanoa ulkomailla. Hallinnollisissa rikkomuksissa kohteena ovat kuitenkin lähes yksinomaan poliittisiksi luokitellut teot, kuten niin sanottuihin ulkomaisiin agentteihin liittyvät rikkomukset, osallistuminen ”ei-toivottujen järjestöjen” toimintaan, Venäjän alueellisen koskemattomuuden kyseenalaistaminen, pakotteiden vaatiminen sekä armeijan tai viranomaisten ”mustamaalaaminen”.
Duuman puhemies Vjatšeslav Volodin kuvaili mahdollisia rekisteriin joutuvia henkilöitä istunnossa muun muassa ”maanpettureiksi”, ”rappeutuneiksi” ja ”roistoiksi”. Ihmisoikeusjärjestön arvion mukaan rekisterin tärkeimpiä kohteita ovat maanpaossa toimivat riippumattomat toimittajat, ihmisoikeusaktivistit ja muut Kremlin arvostelijat.
Jos rangaistustaan ei suorita, edessä on ”siviilikuolema
Rekisteriin joutuville voidaan määrätä laajoja rajoituksia, joilla heitä painostetaan palaamaan Venäjälle suorittamaan rangaistuksensa. Vaihtoehtona on käytännössä eräänlainen ”siviilikuolema”. Niihin kuuluvat esimerkiksi liiketoimintakielto, pankkitilien ja muun omaisuuden jäädyttäminen, kiinteistöjen ja ajoneuvojen myyntikielto, valtion sähköisten palvelujen käytön estäminen, verkkopankkirajoitukset sekä joidenkin konsulipalvelujen epääminen.
Lisäksi erityinen ruplamääräinen pankkitili voidaan avata henkilön nimiin ilman hänen tietoaan tai suostumustaan. Kaikki hänen tulonsa ohjataan tilille, jolta valtio voi ottaa omiksi saatavikseen katsomiaan summia. Muutoin varoja voidaan käyttää vain tulottomien lähisukulaisten kuukausittaisiin humanitaarisiin avustuksiin.
Laki koskee periaatteessa myös ulkomaalaisia, mutta käytännössä suurin osa seuraamuksista kohdistuu ennen kaikkea Venäjän kansalaisiin. Konsulaatit eivät esimerkiksi ota heiltä vastaan hakemuksia Venäjän kansalaisuudesta luopumiseksi, uuden ulkomaanpassin saamiseksi, avioliiton solmimiseksi tai nimen vaihtamiseksi. Myös asiakirjojen laillistaminen, henkilötietojen pyytäminen ja lähes kaikki notaaripalvelut voidaan evätä.
Venäjän konsuliviranomaiset eivät myöskään auta rekisteriin merkittyä kansalaista, jos tämä joutuu ulkomailla pidätetyksi tai vangituksi. He eivät vieraile tämän luona, järjestä oikeusapua tai auta välittämään kirjeitä ja paketteja. Rahattomaksi ulkomailla jäänyttä ei auteta edes ottamaan yhteyttä omaisiin tai tuttaviin.
Rajoitukset voidaan poistaa, jos henkilö palaa Venäjälle, saa tuomionsa tai hallinnollisen rangaistuksensa kumotuksi etänä tai noudattaa tuomioistuimen määräystä ulkomailta käsin.
Hallinnollisissa rikkomuksissa tämä tarkoittaa käytännössä sakon maksamista. Esimerkiksi ”ulkomaisiksi agenteiksi” nimettyjen ja ”ei-toivottujen järjestöjen” toimintaan osallistuneiden sakot ovat yleensä 30 000–50 000 ruplaa (noin 340–560 euroa), mutta useista rikkomuksista summa voi nousta suuremmaksi. Teoriassa henkilö voisi siis päästä pois rekisteristä maksamalla sakon, mutta käytännön menettelystä ei vielä ole tietoa.
Lain odotetaan tulevan voimaan pian presidentti Vladimir Putinin allekirjoituksen jälkeen, mahdollisesti jo ennen kesän päättymistä.