Venäjän asevoimien joukkoja on alkanut virrata Valko-Venäjälle osana neljän vuoden välein järjestettävän Zapad-suurharjoituksen valmisteluja.
Vuonna 2021 Zapadiin osallistui noin 200 000 sotilasta, joista merkittävä osa jätettiin harjoituksen päätyttyä Ukrainan rajan läheisyyteen. Kun Venäjä aloitti vain muutamaa kuukautta myöhemmin täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, juuri näillä joukoilla oli operaation alkuvaiheessa keskeinen rooli.
Vuoden 2025 Zapad-harjoitus seuraa ukrainalaisen strategia-asiantuntija Maksym Beznosiukin mukaan todennäköisesti neljän vuoden takaista kaavaa, jossa testataan reagointiaikoja, hyödynnetään Venäjän sotilasdoktriinin harmaita alueita ja testataan uutta teknologiaa, kuten drooneja ja robotiikkaa.
Hän arvioi Kremlin jälleen väittävän, että harjoitukseen osallistuu enintään 13 000 sotilasta, jotta Etyjin jäsenvaltiot eivät voisi lähettää tarkkailijoita sitä seuraamaan. Todellisuudessa harjoitusjoukkojen vahvuudeksi on tällä kertaa ennakoitu noin 100 000–150 000 miestä.
– Luku on pienempi kuin Zapad-2021-harjoituksessa, mutta sitä ei pidä aliarvioida, kun otetaan huomioon eri asejärjestelmien silloista aktiivisempi käyttö ja joukkojen suuri määrä. Steadfast Defenderiin – Naton suurimpaan harjoitukseen sitten kylmän sodan päättymisen – osallistui 90 000 sotilasta, Beznosiuk toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa analyysissa.
Tilanne on hänen mukaansa tällä hetkellä kenties synkempi kuin koskaan vuonna 2014 tapahtuneen Krimin miehityksen ja laittoman liittämisen jälkeen. Vladimir Putinin hallinto on avoimesti ilmaissut halunsa haastaa Euroopan vallitseva turvallisuusarkkitehtuuri, vahvistaa Venäjän asevoimia ja lisätä joukkoja Naton itäisen sivustan läheisyydessä.
– Yksi viimeisimmistä toimista oli presidentti [Vladimir] Putinin ilmoitus suunnitelmista sijoittaa ballistisia keskimatkan Orešnik-ohjuksia sotilaskohteisiin Valko-Venäjällä. Kreml on myös äskettäin päättänyt rakennuttaa uuden sotilastukikohdan Suomen rajan lähelle Suomen liityttyä Natoon, Beznosiuk sanoo.
Viimeisten kuuden kuukauden aikana Kreml on lisännyt sabotaasia, kyberhyökkäyksiä, propagandaa ja välillisiä häiriöitä kaikkialla Euroopassa, erityisesti Naton itäisellä sivustalla. Nämä toimet kiihtyvät usein sotaharjoitusten aikana, kuten Zapad-2021-harjoituksissa havaittiin.
– Puolalta, Baltian mailta ja Suomen kaltaisilta etulinjan mailta nämä kehityskulut edellyttävät kiireellisiä muutoksia sotilaallisessa pelotteessa, joukkojen valmiudessa ja yhteisharjoituksissa. Naton suunnittelussa on otettava huomioon, että Zapad-tyyppisiin sotaharjoituksiin voi sisältyä joukkojen liikkeitä, jotka voivat laukaista paikallisia kriisejä Naton itä- ja pohjoisreunalla, hän toteaa.
Zapad 2025 -harjoitukseen ei pidä hänen mielestään suhtautua pelkkänä voimannäyttönä, vaan strategisena signaalina Venäjän pitkän aikavälin strategiassa, joka tähtää Euroopan voimatasapainon muuttamiseen. Naton puolustuksen vahvistamiseen ei välttämättä enää ole paljon aikaa jäljellä, hän painottaa.