Venäjä-riskin sivuuttaminen maksoi Suomelle miljardeja, asiantuntija sanoo

Henri Vanhasen mukaan geopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa ei voi erottaa taloudellisesta päätöksenteosta
Asiantuntijan mukaan Suomessa ei herätty ajoissa Venäjä-riskiin. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / OLGA MALTSEVA
Asiantuntijan mukaan Suomessa ei herätty ajoissa Venäjä-riskiin. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / OLGA MALTSEVA

Suomi maksoi kovan hinnan siitä, ettei Venäjän muodostamiin geopoliittisiin riskeihin herätty ajoissa. Näin kommentoi turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen Helsingin Sanomien lauantaista uutista, jonka mukaan venäläinen ydinvoimajätti Rosatom väittää välimiesoikeuden katsoneen Fennovoiman sopimuspurun lainvastaiseksi.

Fennovoima ilmoitti toukokuussa 2022 luopuvansa Pyhäjoelle kaavaillusta Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeesta.

– Fortumin Uniper-kaupoissa menetettiin lähes kuusi miljardia euroa. Nyt Venäjän valtiollinen Rosatom väittää voittaneensa Fennovoimaa vastaan käydyn välimiesmenettelyn Hanhikiven ydinvoimalahankkeesta. Lopullinen ratkaisu ja mahdolliset korvaukset ovat vielä epäselviä, Vanhanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

– Nämä eivät ole enää mitään pieniä virhearvioita. Puhumme miljardiluokan menetyksistä, jotka ovat koituneet myös suomalaisten veronmaksajien vahingoksi.

Vanhanen on aikaisemmin luonnehtinut Pyhäjokea Venäjä-riskin sivuuttamisen ”muistomerkiksi”.

– Minusta näistä tapauksista pitäisi vihdoin oppia jotain olennaista. Geopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa ei voi erottaa taloudellisesta päätöksenteosta. Venäjän aggressiivisuudesta varoitettiin vuosikausia, mutta liian usein taloudelliset intressit painoivat enemmän, Vanhanen muistuttaa nyt.

– Suomella ei ole enää varaa päätöksentekoon, jossa maailmanpolitiikan realiteetit ymmärretään vasta siinä vaiheessa, kun miljardilasku on jo tullut maksettavaksi.

Rutto karkasi laboratoriosta, joka oli kylmän sodan aikana keskeinen osa Neuvostoliiton biologisten aseiden ohjelmaa, huomauttaa joukkotuhoaseet tunteva brittieversti.
Lainsäätäjät luonnehtivat dieselsopua petokseksi ja epäonnistumiseksi.
Donald Trumpin hallinto haluaa Venäjältä enemmän energiakauppoja kuin rauhaa Ukrainaan, arvioi europarlamentaarikko.
Mainos