GLOBSEC-ajatushautomon analyytikoiden tuoreen raportin mukaan 174 000 neliökilometriä eli noin 30 prosenttia Ukrainan pinta-alasta – yli puolta Suomen pinta-alasta vastaava alue – edellyttää miinanraivaustoimenpiteitä. Analyytikoiden mukaan koko alueen raivaus kestäisi nykytahdilla yli 750 vuotta. Ukrainan valtionvarainministeri Julia Sviridenkon ilmoittama arvio on 70 vuotta. Optimistisimmankin arvion mukaan Ukraina on täysin turvallinen vasta vuosikymmenien päästä.
Raivaaminen ei ainoastaan kestä kauan, vaan on myös kallista. Maailmanpankki arvioi jo viime keväänä, että Ukrainan puhdistaminen kaikista miinoista, improvisoiduista räjähdeansoista ja räjähtämättä jääneistä ammuksista maksaa 35,2 miljardia euroa.
Ukrainan aluetta tarkastavat ja raivaavat Ukrainan asevoimien lisäksi valtion hätäpalvelu, sisäministeriö, kansalliskaarti ja valtion kuljetusturvallisuuspalvelu. Mukana on myös yksityisiä organisaatioita, kuten brittiläinen HALO Trust, Tanskan pakolaisneuvoston Ukrainan edustusto, sveitsiläinen hyväntekeväisyyssäätiö FSD Ukraine, norjalainen Norsk Folkehjelp ja ukrainalainen Demining Solutions. Nämä organisaatiot keskittyvät lähinnä humanitaariseen miinanraivaukseen, jossa siviili-infrastruktuuri on etusijalla.
Norsk Folkehjelp tunnetaan ulkomailla nimellä Norwegian People’s Aid (NPA). Se on yksi maailman suurimmista humanitaariseen miinanraivaukseen keskittyvistä organisaatioista. Se aloitti raivaustoiminnan Kambodžassa vuonna 1992. Ukrainassa sen toiminta on merkittävää: sillä on parikymmentä 72-henkistä miinanraivausryhmää, jotka raivauksen lisäksi tiedottavat räjähteiden vaaroista väestölle ja käyttävät drooneja vaara-alueiden tarkkaan kartoittamiseen.
Asevoimat käyttää miinanraivaukseen muun muassa kauko-ohjattuja raivausrobotteja, mutta niillä ei pysty raivaamaan esimerkiksi metsää, jossa työ pitää tehdä jalkaisin. Silloin vaarana ovat ansalangat, joihin kiinnitettyjen räjähteiden sirpalevaikutus voi ulottua kymmenien tai jopa 200 metrin päähän. Työkaluina ovat koettimet sekä erilaiset miinaharavat, joista suurimmat löytävät miinat neliömetrin kokoiselta alueelta kerrallaan. Eteneminen parhaallakin käsikäyttöisellä välineellä on kuitenkin hidasta. Pienet nelikopterit helpottavat raivaajien työtä, koska niiden ottamista kuvista voidaan nähdä miehittäjien sijainti ja joskus ekstrapoloida miinoitteiden muodostamia kuvioita.
Venäjän perääntyvät joukot jättävät jälkeensä myös räjähdeansoja. Lähes kaikki voidaan miinoittaa: aseet, ammukset, ruoka, sotilaiden, kotieläinten ja lemmikkien ruumiit, ovet, lasten lelut ja kehdot ja kaikenlaiset kotitaloustavarat, kuten lautaset. Ne on suunniteltu siten, että jos jokin avataan, nostetaan tai jotain vedetään, se räjähtää.
Erikoislaitteiden lisäksi raivauksessa on alettu käyttää apuna koiria. Yhdestä niistä, Mikhail Ilyevin omistamasta jackrussellinterrieri Patronista, on tullut jo kansallissankari https://www.bbc.com/news/world-europe-61376816 .
