Venäjä on kasvattanut sotilaskaluston määrää Suomen rajan läheisyydessä sijaitsevassa varastotukikohdassa numero 374, kertoo tšekkiläinen ArmádníZpravodaj-sivusto avoimiin lähteisiin perustuvan OSINT-analyysin pohjalta.
Satelliittikuvia seuraava analyytikko kertoi jo kesäkuussa 2025 tukikohdassa tapahtuneesta ”dramaattisesta kasvusta” lähes kaikissa kalustoluokissa. Hänen julkaisemansa aineisto osoitti alueelle kertyneen muun muassa Šturm-S-panssarintorjuntavaunuja ja MT-LB-telavaunuja.
Monet Venäjän pienemmistä, mobilisoitavien joukkojen varustamiseen tarkoitetuista varastoista olivat samaan aikaan tyhjentyneet raskaasta kalustosta Ukrainan sodan vuoksi.
Suomen lähialueella sijaitseva tukikohta erottui tästä kehityksestä, sillä siellä kaluston määrä kasvoi.
ArmádníZpravodaj kertoo avointen lähteiden tutkimuksen pohjalta, että tietyissä Venäjän varastoissa on havaittu myös T-90M-taistelupanssarivaunuja, BMP-3- ja BMP-3M-rynnäkköpanssarivaunuja, BTR-82-miehistönkuljetusajoneuvoja sekä modernisoituja T-72B3M-vaunuja. Lisäksi joukossa kerrotaan olevan 2S43 Malva- ja 2S44 Giatsint-K -tykistöjärjestelmiä.
Näiden modernien kalustotyyppien sijoittamista juuri tukikohtaan numero 374 ei voida vahvistaa julkistetusta aineistosta. Analyysi tukee ennen kaikkea havaintoa varastoidun kaluston määrän selvästä kasvusta.
Havainto sopii laajempaan kuvaan Venäjän sotilaallisen infrastruktuurin vahvistamisesta Suomen lähialueilla. Venäjä rakentaa ja kunnostaa varuskuntia muun muassa Petroskoin ympäristössä ja Kantalahdessa. Ylen satelliittikuvien perusteella Petroskoissa on ryhdytty kunnostamaan neuvostoaikaista varuskunta-aluetta joukkojen määrän kasvattamista varten.
Verkkouutiset kertoi kesäkuussa Petroskoin viereen rakennettavasta uudesta varuskunnasta, jonne voidaan sijoittaa tuhansia sotilaita. Pohjoismaiden ja Baltian medioiden yhteisselvityksen perusteella Kremlin laajentaman sotilasinfrastruktuurin kapasiteetti Suomen lähialueilla voi nousta huomattavan suureksi.
Joukkojen vahvistaminen vie vuosia
Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Sami Nurmi arvioi Ylelle toukokuussa 2025, että Venäjän rakentaminen itärajan takana vastaa Suomen ennakkoarvioita.
Hänen mukaansa Venäjän odotetaan sijoittavan Ukrainan sodan jälkeen joukkoja takaisin Suomen lähialueille, mikä edellyttää infrastruktuurin rakentamista etukäteen.
Tavanomaisten joukkojen palautuminen ja uudelleensijoittaminen vie kuitenkin vuosia. Julkisissa arvioissa aikajänteenä Venäjän muodostamalle laajemmalle sotilaalliselle uhkalle Natoa vastaan on pidetty noin 3–5 vuotta.
Kaluston lisääntyminen varastotukikohdassa ei kerro varautumisesta välittömään sotilaalliseen operaatioon Suomea vastaan. Se silti kertoo Venäjän säilyttävän ja rakentavan uudelleen kykyä varustaa joukkoja myös Naton pohjoisella sivustalla.
LUE MYÖS:
Venäjä laajentaa tukikohtia Suomen lähellä, arviolta jopa 80000 sotilasta