Suomi etenee viimein määrätietoisesti kohti Nato-jäsenyyttä. Se on myös elinkeinoelämän vahva toive. Suomalaiselle ulkomaankaupalle ja osaamiselle turvallisuutta lisäävä päätös on tärkeä. Se vahvistaa yritysten toimintaympäristön ennakoitavuutta ja vähentää Suomeen kohdistuvien investointien maariskiä. Vahvistuva läntinen kumppanuus avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille.
Sota on tuonut paljon epävarmuutta yritysten tulevaisuudennäkymiin. Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia yrityksistä arvioi sodan heikentäneen vientinäkymiä. Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainassa kaupankäynti Venäjän kanssa on vähentynyt jo yli 70 prosenttia. Kiristyvien pakotteiden myötä kaupankäynti hiipuu hyvin marginaaliseksi. Venäjän kanssa kauppaa ei tulla tekemään ainakaan vuosikymmeneen. Paljon täytyy raakalaismaisen sodan ja siviilejä tuhoavan maan hallinnossa tapahtua ennen kuin pakotteita purettaisiin. Edellisetkin ovat olleet voimassa vuodesta 2014 lähtien. Nyt tapahtuvat sotarikokset jättävät syvät muistijäljet läntisiin mieliin.
Moni Venäjän kauppaa käynyt yritys kirjaa nyt suuria tappiota vetäytyessään Venäjältä. Maksuliikenteeseen kohdistuvat pakotteet käytännössä estävät rahan liikkumisen maiden välillä. On tärkeää, että suomalaisten yritysten varat saadaan mahdollisimman hyvin kotiutettua, muutoin on vaarana, että ne päätyvät Venäjän sotakassaan. Sodan seuraukset tuntuvat yrityksissä myös laajemmin. Kaikkien ulkomaankauppaa käyvien yritysten riesana ovat sodan aiheuttamat raaka-aineiden saatavuusongelmat ja komponenttipula. Myös vakavat häiriöt globaaleissa logistiikkaketjuissa ovat kasvaneet.
Kiina on kauppakumppani, jota on nyt tarkasteltava hyvin kriittisesti. Kiinan kasvaneet ongelmat ovat jääneet osin Ukrainan sodan varjoon. Riippuvuus Kiinasta on suurta ja kytkentää kiinalaisten ja suomalaisten yritysten välillä on monella eri tasolla. Kiinan ideologinen sisäänpäin vetäytyminen vaikeuttaa länsimaisten yritysten toimintaa ja tiedonsaantia. Kiinan tavoitellessa yhä suurempaa taloudellista ja teknologista omavaraisuutta, sen liiketoimintaympäristö länsimaisille toimijoille on hankaloitunut ja politisoitunut. Keskuskauppakamari julkaisi huhtikuussa Kiina-maakatsauksen. Kesäkuussa julkaisemme ajankohtaista tietoa yrityksille Intiasta.
Maailmankauppa hakee nyt uutta järjestystä. Blokit vahvistuvat ja vastakkainasettelu kiristyy. On tärkeää kiinnittää enemmän huomiota Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden kehitykseen. Yritysten on entistä huolellisemmin arvioitava geopoliittisia riskejään oman liiketoimintansa näkökulmasta. Riskit ovat erilaisia eri toimialoilla. Yrityksen maine haavoittuu herkästi, jos arvoja rikotaan ja yritysvastuusta ei piitata. Yrityksissä on mietittävä paitsi tuotantoketjuja, niiden vastuullisuutta myös sitä kenen kanssa kauppaa käydään, minkälaista kauppaa käydään tai minkälaiseen toimintaympäristöön uudet investoinnit kannattaa tehdä.
Yritysten johdon tarve ajantasaisen tiedon hankkimiseksi on korostunut. Myös pienten ja keskisuurten yritysten on aiempaa paremmin ymmärrettävä geopolitiikkaa ja jatkuvasti arvioitava oman liiketoimintansa kasvavia riskejä eri maissa.
Maailman Kauppajärjestö WTO kokoontuu pitkästä aikaa koronavuosien tauon jälkeen kesäkuussa Genevessä. Odotukset kokouksen tulosten suhteen eivät ole korkealla. Heikentynyt turvallisuustilanne lisää globaalilla tasolla kauppapoliittisia jännitteitä. Sääntöperäiseen maailmankauppaan on vielä pitkä matka. Sen puolustajia tarvitaan kipeästi enemmän.