Ukrainan puolustusministeriön tiedustelupääosaston julkaisema analyysi venäläisen ”Geran-4” -hyökkäysdroonin komponenteista kertoo, miten se eroaa tavallisesta ”Shahedista”, jonka nimi Venäjällä on ”Geran-2”. Aluksi venäläiset yrittivät vain vaihtaa bensiinimoottorin suihkumoottoriin, mistä syntyi ”Geran-3”, mutta sen runko ei ollut riittävän luja suurille lentonopeuksille ja suuria ylikuormituksia vaativille väistöliikkeille. Siksi Geran-4:ää varten kehitettiin uusi runkorakenne, jossa siivet eivät enää irtoa keskirungosta. Tämä vaikeuttaa sekä droonin valmistusta että kuljetusta.
Geran-4:ssä on aiempia versioita pienempi aerodynaaminen vastus, koska teknisiä huoltoluukkuja on vähemmän. Tämä puolestaan vaikuttaa valmistuksen kokoonpanonopeuteen ja lähtövalmistelujen käytännöllisyyteen.
– Geran-4:n uusi runkorakenne mahdollistaa liikehtimisen 300–400 kilometrin tuntinopeuksilla, ja vahvistettu rakenne kestää merkittäviä ylikuormituksia, kuvauksessa todetaan. Geran-4:n maksiminopeus on jopa 500 kilometriä tunnissa, taistelukärjen massa 50 kilogrammaa tai vahvistettuna 90 kilogrammaa, ja toimintamatka jopa 450 kilometriä. Droonin mitat eivät kuitenkaan ole juuri muuttuneet verrattuna tavalliseen Shahediin: pituus on 3,5 metriä ja siipien kärkiväli kolme metriä.
Samalla Geran-4 aiheuttaa venäläisille useita ongelmia, jotka voivat lopulta vaikuttaa päätökseen sen tuotannosta. Rungon suurempi kestävyysvaatimus nostaa kustannuksia. Suuremmat ylikuormitukset tarkoittavat tiukempia vaatimuksia myös muille järjestelmille, esimerkiksi tehokkaampien servomoottorien käyttöä, ja suihkumoottori vaatii tehokkaamman polttoainepumpun.
Lisäksi Geran-4:n tuotantosyklin arvioidaan olevan pidempi kuin Geran-2:n. Venäläisten tavoite tehdä drooneista mahdollisimman yhtenäisiä – mikä pienentäisi kustannuksia ja nopeuttaisi tuotantoa – ei ole ainakaan täysin toteutunut.
Toinen haittapuoli on toimintamatka, joka on enintään 450 kilometriä verrattuna alkuperäisen Shahedin arvioituun 1800–2500 kilometrin toimintamatkaan. Se ei enää mahdollista iskuja nykyisiltä laukaisualueilta kohteisiin, jotka sijaitsevat Kiovan, Kirovohradin ja Odessan alueiden takana.
Lisäksi maksimietäisyyksille iskuja tehdessään vihollisen on laukaistava Geran-4 matkanopeudella suoralla reitillä ilman ylimääräisiä väistömanöövereitä ilmatorjunta-alueiden kiertämiseksi. Taloudellisimmassa nopeustilassa suihkukäyttöiset Shahedit ovat yhä haavoittuvia tavallisille ilmatorjuntadrooneille.
Toisin sanoen päätös kehittää suihkukäyttöinen Shahed sen jälkeen, kun minimaalisesti muokattu Geran-3 epäonnistui, johti uuden rungon kehittämiseen, kustannusten ja tuotantoaikojen kasvuun, käyttöominaisuuksien ja iskujen syvyyden heikkenemiseen sekä siihen, ettei merkittävää yhtenäistämistä saavutettu.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että Geran-4:ssä, kuten myös iranilaiseen Karar-drooniin perustuvassa ”Geran-5”:ssä, käytetään samoja suihkumoottoreita. Kiinalaisen Teleflyn pienikokoinen TF-TJ2000A-turbojettimoottori tuottaa 1,95 kilonewtonin työntövoiman. Ilman näitä Kiinan toimittamia moottoreita Venäjä ei olisi voinut aloittaa Geran-4:n massatuotantoa.