Venäjä on tällä viikolla ampunut kymmenittäin ohjuksia siviilikohteisiin eri puolille Ukrainaa. Vaikka iskujen sotilaallinen merkitys on ilmeisen vaatimaton, niiden kustannukset Venäjälle saattavat Yhdysvaltain entisen Moskovan-suurlähettilään Michael McFaulin mukaan nousta jopa puoleen miljardiin euroon.
– Ennen tämän viikon iskuja Vladimir Putin on vastikään nostanut panoksiaan kolmella rintamalla: toteuttamalla liikekannallepanon ja alueliitoksia sekä uhkaamalla ydinaseiden käytöllä. Hänen ongelmansa on, että jokainen näistä saattaa entisestään heikentää hänen asemaansa kotimaassa, Stanfordin yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina nykyisin toimiva McFaul toteaa Washington Postissa.
Moni venäläinen ei hänen mukaansa mieltänyt maansa käyvän sotaa ennen kuin Putin syyskuussa yllättäen ilmoitti ”osittaisesta” liikekannallepanosta Venäjän taistelukentällä kärsimien tappioiden pysäyttämiseksi. Useimpien venäläisten kuukausia sivuuttamasta sodasta tuli yhdessä yössä lähes jokaista perhettä koskettava asia. Satoja tuhansia venäläismiehiä on käsketty palvelukseen, ja suunnilleen yhtä moni on poistunut maasta välttyäkseen sodalta.
– Sekä eliitti että keskiluokkaiset perheet keskustelevat nyt yksityisesti ja välillä jopa julkisesti siitä, onko heidän johtajansa menettänyt järkensä. Venäjällä on tapahtunut ennenkin niin, että joukot ovat kieltäytyneet taistelemasta tappiollisissa sodissa, ja joskus se on johtanut vallankumoukseen, McFaul sanoo.
Vladimir Putinin loppu
Vladimir Putin on McFaulin mielestä maalaamassa itseään nurkkaan, sillä jos Venäjän asevoimien tappiokierre jatkuu, ainoa keino sodan lopettamiseksi saattaa olla vallanvaihdos Kremlissä.
– Toistaiseksi Venäjän haukat ovat äänekkäitä ja näkyviä, mutta jos sota jatkuu huonosti, rauhantunnusteluja tukevat äänet voimistuvat. Venäjän asevoimien ja tiedustelupalvelujen välisistä jännitteistä tihkuu jo tietoja. Ne vain kasvavat, jos venäläissotilaita yhä edelleen kaatuu ja vetäytyy Ukrainassa, hän sanoo.
Eräänlaisena viimeisenä oljenkortenaan Putin on alkanut vihjailla entistä avoimemmin turvautumisesta ydiniskuihin. Jos Putin todella käyttäisi ydinasetta, se merkitsisi McFaulin mukaan erittäin todennäköisesti hänen valta-asemansa loppua.
– Yksikään maailman johtajista ei tukisi häntä. Demokraattisen maailman olisi pakko reagoida siihen toimittamalla Ukrainalle yhä kehittyneempiä aseita – hävittäjiä (MiG-29), pitemmän kantaman ohjusjärjestelmiä (ATACMS) ja parempia ilmapuolustusaseita (Patriot) – ja äärimmäisen kovia pakotteita, kuten Venäjän määritteleminen terrorismia tukevaksi valtioksi, hän toteaa.
Jos Venäjä käyttäisi ydinasetta, Ukrainan presidentillä Volodymyr Zelenskyillä olisi hänen mielestään myös painavat perusteet siirtää sota Venäjän maaperälle aina Moskovaa ja muita suurkaupunkeja myöten.
– On myös vaikea uskoa, että venäläisten enemmistö tukisi ydinaseiden käyttöä slaavilaisia naapureita vastaan. Muutama meuhkaava televisiopropagandisti ja pari uusfasistista poliitikkoa saattaisivat kannattaa niin kauheaa tekoa, mutta heitä ei pidä sekoittaa Venäjän hiljaiseen enemmistöön. Putin päätyisi todennäköisesti näyttämään jopa omassa maassaan hullulta, joka on pysäytettävä.