Venäjän valtioduuman ulkosuhteiden komitean jäsen Rosa Tšemeris sanoi 21. helmikuuta pidetyssä istunnossa, että lähitulevaisuudessa Venäjä irtisanoo niin kutsutun Ševardnadze-Baker-sopimuksen, jolla vuonna 1990 sovittiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen merirajasta Beringinsalmessa.
Venäjän apulaismaatalousministeri Maksim Uvajdov, joka oli läsnä istunnossa, vahvisti Tšemerisin lausunnon.
Ennen sopimusta karttaprojektioiden eroavaisuuksien takia kiisteltyä merialuetta oli noin 51 000 neliökilometriä. Sopimus antoi Yhdysvalloille yksinomaisia kalastus- ja muita oikeuksia merialueille, joilla sillä ei aiemmin sellaisia ollut. Se sai noin 30 000 neliökilometriä uutta merialuetta ja yli 40 000 neliökilometriä mannerjalustaa.
Sopimuksen purkamisesta on keskusteltu suljetuin ovin jo tammikuusta 2020 lähtien, jolloin Venäjän federaation asiaan liittyvät komiteat, ulkoministeriön virkamiehet, turvallisuuspalvelu FSB ja kalastusvirasto Rosrybolovstvo kokoontuivat puimaan päätöksen seurauksia.
Jo edellissyksynä Kamtšatkan alueen senaattori Boris Nevzorovin mukaan Yhdysvallat oli ominut 77 700 neliökilometriä Beringinmerta mannerjalustoineen, jolloin Venäjä menetti 500 000 tonnia kalaa ja rapua vuodessa sekä satojen miljardien dollarien arvoiset kaasu- ja öljykentät.
Samassa istunnossa duuma sanoi irti vuonna 1956 allekirjoitetun sopimuksen, joka salli Britannian kalastuksen Barentsinmerellä Kuolan niemimaan rannikolla. Päätös tehtiin duuman puhemiehen Vjatšeslav Volodinin mukaan Vladimir Putinin aloitteesta.
– Putin palautti kalamme meille, koska britit söivät niitä häikäilemättömästi 68 vuotta. He julistivat pakotteita meille, kun heidän ruokavaliostaan 40 prosenttia muodostui meidän turskastamme. Laihtukoot nyt ja viisastukoot, julisti Volodin.
Britannia on asettanut 35 prosentin tullin monille venäläisille tuotteille, mukaan lukien valkolihaiset kalat, joihin turskakin kuuluu. Venäläinen kala on korvattu Britanniassa norjalaisella ja islantilaisella kalalla, joiden markkinaosuuden EU:ssa ovat puolestaan kaapanneet venäläiset yhtiöt.
Venäjän kalan vienti tuotti Venäjälle vuodessa 940 miljoonaa euroa, josta turskan osuus oli 57 prosenttia, pääostajina Alankomaat ja Puola. Venäläisen alaskanseitin pääostaja oli Saksa.
