Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen sanoo Verkkouutisille kokoomuksen edellyttävän, että SDP on sitoutunut velkajarru-sopimukseen, koska puolueen eduskuntaryhmä ja johto ovat allekirjoittaneet sopimuksen.
Valkonen kommentoi VU:lle MTV Uutisten kyselyä, jonka mukaan sitoutuminen velkajarruun jakaa SDP:n piiripäättäjiä. 20 prosenttia kyselyyn vastanneista piiripäättäjistä pitää puolueen päätöstä velkajarruun sitoutumisesta vääränä. Lisäksi 22 prosenttia vastanneista ei osannut tai halunnut arvioida asiaa. Päätöstä piti oikeana 58 prosenttia kyselyyn vastanneista SDP:n piirihallitusten jäsenistä.
– Ilman koko sopimustakin Suomi olisi samojen kysymysten äärellä – miten julkinen talous tervehdytetään. Velkaantumisen taittaminen tulee edellyttämään paljon myös vaikeita päätöksiä, joten ymmärrän, että se ei kaikkia miellytä. Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava, Valkonen toteaa.
MTV:n kyselyn vastauksissa SDP:n piiripäättäjät nostivat esiin muun muassa velkajarrun ”täysin epärealistiset tavoitteet” ja argumentin, jonka mukaan velkajarru tulisi tarkoittamaan nykyisen supistuvan BKT:n jatkumista.
Valkonen muistuttaa, että itse velkajarru-sopimuksen tavoitteet eivät ole millään tavalla epärealistisia vaan välttämättömiä.
– Epärealismia olisi odottaa, että jokin muu kuin merkittävät toimet korjaavat surkean taloustilanteen, valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajana toimiva Valkonen toteaa.
Hän muistuttaa, että seuraavan vaalikauden (2027-2031) tavoite asetetaan lopullisesti vasta joulukuussa 2026.
– Sopeuttaminen ei tarkoita talouskasvun puutetta, jos yksityisellä sektorilla menee hyvin. Julkiseen velkaelvytykseen emme yksinkertaisesti enää voi elintasoamme rakentaa, Valkonen huomauttaa.
Millaiset lähtökohdat tämä luo mielestäsi mahdolliselle tulevalle hallitusyhteistyölle, jos gallup-johdossa olevan puolueen sisällä on näin isoa eripuraa sitoutumisesta velkaantumiskehityksen pysäyttämiseen?
– Kokoomukselle Suomen talouden pelastaminen ja velkaantumisen taittaminen on elintärkeää. Lähdemme siitä, että allekirjoitettuja sopimuksia noudatetaan. Velkajarru on myös viety lakiin, eli näen varmana, että seuraava hallitus noudattaa sen reunaehtoja, Valkonen vastaa.
Hän muistuttaa, että talouspolitiikan keinoista tulee ensi vuonna millä tahansa hallituspohjalla vaikea neuvottelu.
– Sopimus ei ole poistanut puolueiden eroja. Varmasti vasemmisto esimerkiksi kiristäisi verotusta, kun taas kokoomus lähtee menopainotuksesta.
Eduskuntapuolueet pääsivät – vasemmistoliittoa lukuun ottamatta – lokakuussa sopuun velkajarrusta. Se tarkoittaa yhteisten sääntöjen luomista Suomen velkaantumisen taittamisesta yli vaalikausien.
Suomen julkisen talouden velkaantuminen on jatkunut pitkään, ja valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa, että Suomen julkinen velkasuhde nousee kuluvana vuonna jo 92 prosenttiin BKT:sta.
– Jatkuessaan holtittomasti velkaantuminen uhkaa koko yhteiskunnan perusrakenteita ja johtaa hallitsemattomaan äkkipysähdykseen. Lisäksi hallitunkin velan korkokustannus jää tuleville sukupolville maksettavaksi. Mikään ei viittaa siihen, että ilman määrätietoisia toimia tilanne korjaantuisi, Valkonen perustelee.
Vaikka hallitus on tehnyt kautensa aikana noin 10 miljardin euron edestä sopeuttamistoimia, Valkonen muistuttaa VM:n joulukuiseen arvioon viitaten, että edessä on karkeasti yli 12 miljardin euron sopeutustarpeet julkiseen talouteen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
– Mitä nopeammin uusia päätöksiä tehdään, sen parempi. Tasainen, jatkuva sopeutustahti haittaa talouskasvua vähiten, kunhan suhdanne ei huomattavasti heikkene alta, hän toteaa.
