Suomen talouskeskustelu pyörii tällä hetkellä pitkälti velan, alijäämien ja sopeutustarpeiden ympärillä. Talouskasvu jää tässä keskustelussa aivan liian vähälle huomiolle. Ilman kasvua velka ei yksinkertaisesti taitu. Julkisen talouden kestävyysongelmaa ei myöskään ratkaista pelkillä leikkauksilla.
Osaaminen ja inhimillinen pääoma ovat keskeisiä kasvun ajureita. Ilman osaamista ei synny tuottavuutta, innovaatioita eikä uusia investointeja. Koulutus ei siis ole pelkkä julkinen menoerä, vaan investointi, joka tuottaa taloudellista arvoa vuosikymmenten ajan. Koulutusleikkaukset puolestaan heikentävät tätä pääomaa pysyvästi, vaikka niiden vaikutukset näkyvät viiveellä.
Tämä viive tekee ilmiöstä erityisen ongelmallisen. Lyhyellä aikavälillä säästöt näyttävät parantavan julkista taloutta, mutta pitkällä aikavälillä ne heikentävät kasvupotentiaalia. Tuloksena on matalamman tuottavuuden talous, jossa työvoimapula ja rakenteellinen työttömyys voivat kasvaa samanaikaisesti. Tämä on esimerkki politiikkatoimista, jotka optimoivat lyhyttä aikaväliä, mutta heikentävät tasapainoa pitkässä juoksussa.
Koulutus on yhteiskuntamme kantava voima
Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kantava voima. Silti juuri sitä kohdellaan usein neuvotteluvarana. Kun talous kiristyy, koulutus joustaa. Kun pitäisi investoida tulevaan, katse kääntyy lyhyen aikavälin säästöihin. Koulutussäästöt ovat kuitenkin tulevaisuuden kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksistä leikkaamista.
Koulutus nähdään Suomessa kuin itsestäänselvyytenä ja linnakkeena, jonka tulisi kestää leikkaukset, suuremmat ryhmäkoot ja opettajien kasvavan työkuorman. Vähemmillä resursseilla ei kuitenkaan saada parempia tuloksia. Tuoreen Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan Suomessa asuvat aikuiset luottavat kouluihin enemmän kuin poliittisiin päätöksentekijöihin.
Kansainvälinen vertailu vahvistaa analyysin. Kilpailijamaamme, kuten esimerkiksi Ruotsi investoi systemaattisesti osaamiseen, koska siellä tavoitellaan tulevaisuuden työpaikkoja ja korkeampaa jalostusarvoa. Talouskasvu syntyy yhä vähemmän raaka-aineista ja yhä enemmän tiedosta, teknologiasta, palveluista ja osaamisesta.
Suomen isoin riski on ajautua pysyvään matalan kasvun ansaan. Jos osaamistaso heikkenee, investoinnit suuntautuvat muihin maihin, joissa työvoiman osaaminen, laatu ja saatavuus ovat paremmat. Tämä heikentää sekä työllisyyttä että veropohjaa – ja lopulta pahentaa juuri sitä velkaongelmaa, jota yritettiin ratkaista.
Suomi tarvitsee kasvutakuun
Velkajarru tarvitsee toimiakseen rinnalleen kasvutakuun. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii pitkäjänteistä kasvupolitiikkaa, joka vahvistaa osaamista. Tämän tarkoittaa parlamentaarista, yli vaalikausien ulottuvaa suunnitelmaa osaamis- ja koulutustason nostosta, rahoituksesta ja keinoista.
Talouspolitiikka ja maamme hyvinvointi tulee rakentaa pitkän aikavälin kestävyyden varaan. Tavoitteena pitää olla aidosti kestävä julkinen talous.
Kun tavoite on kirkas, investoinnit koulutukseen ja osaamiseen nähdään sellaisena kuin ne ovat: välttämättömänä edellytyksenä talouskasvulle ja velkasuhteen taittamiselle.