Verkkouutiset

Ihmisiä kokoomuksen vaaliteltalla.

”Velkahysteriasta en ole havainnut mitään jälkiä…”

Ekonomistiehdokkaan mukaan perusteltuja taloushuolia kadulla kyllä kuulee.

Kokoomuksen Helsingin eduskuntavaaliehdokas Heikki Pursiainen torjuu väitteet siitä, että vaalien alla keskustelu valtion velkaantumisesta on ollut jopa hysteeristä. Näin kuvaili Ylellä Helsingin yliopiston mikrotaloustieteen professori Hannu Vartiainen.

– Olen jutellut aika monen kansalaisen ja ehdokkaan kanssa viime päivinä. En ole havainnut mitään jälkiä velkahysteriasta. Sen sijaan perusteltua huolta siitä, että menot ylittävät pysyvästi tulot samoin kuin alhaisesta kasvusta olen kuullut monelta, ekonomisti Heikki Pursiainen twiittaa.

Pursiainen on pitänyt kampanjassaan jopa runoiltoja. Hän kertoo Twitterissä, että taloustieteellinen koulutus auttaa ajattelemaan empaattisesti.

– Syy on tuo parjattu tapa kuvata ihmisiä rationaalisina päätöksentekijöinä. Se tarkoittaa vain, että ekonomisti ajattelee toisten olevan vähintään yhtä fiksuja ja aika samanlaisia kuin itse on. Ajattelutapa näkyy ekonomistin suhtautumisessa ihmisiin, joilla menee huonommin kuin hänellä itsellään. Ekonomisti ajattelee, että syy ihmisten erilaisiin valintoihin on erilaisissa kannustimissa. Hän kysyy: toimisinko minä samalla tavalla, jos olisin samassa tilanteessa?

– Vastaus tähän kysymykseen on usein kyllä. Kysymyksen kysyminen vie ekonomistit monesti varsin erilaisiin johtopäätöksiin kuin yleinen karikatyyri ammattikunnasta antaisi odottaa.

Heikki Pursiainen nostaa esimerkiksi köyhyyden.

– Syy köyhyyteen ei ole köyhissä itsessään, vaan köyhyys syntyy, kun ihmiset yrittävät parhaansa huonoissa olosuhteissa. Kehittyvien maiden ongelmat eivät johdu siitä, että niiden asukkaat ovat laiskoja ja kulttuuri on väärä. He ovat köyhiä asuinpaikkansa, eivät omien ominaisuuksiensa vuoksi.

Toisena esimerkkinä hän sanoo tasa-arvon.

– Sukupuolten epätasa-arvo ei aiheudu siitä, että naiset nyt vain ovat tosi erilaisia kuin miehet. Yleisemmin – erot lopputulemissa eivät useinkaan johdu eroista ihmisissä, vaan heidän erilaisissa valintatilanteissaan, hän toteaa.

– Kannustimien korostaminen ei siis johda kylmään vaan päinvastoin syvästi inhimilliseen yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen. Minulle tämä taloustieteellinen empatia on kaiken yhteiskunnallisen ajattelun lähtökohta. Myös liberalismi seuraa tästä ajattelusta. Ihmiset pystyvät kyllä tekemään omalta kannaltaan hyviä valintoja, kun heille vain tarjoutuu siihen mahdollisuus. Siksi politiikan tehtävä on nimenomaan laajentaa ihmisten mahdollisuuksia valita itse itselleen hyvä elämä – ei kertoa, millainen tämän elämän pitäisi olla. Näistä syistä olen ylpeästi liberaali ekonomisti.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS