Kärppien urheilutoimenjohtaja Kimmo Kapanen ja EY:n asiantuntija Juho Nurminen uskovat uudistuksen tuovan seuroille merkittävän piristysruiskeen, mutta eivät urheilun mullista taloutta.
Edessä on suomalaisen jääkiekon superkausi. Sarjajärjestelmän uudistus ei ole ainoa mullistus, joka suomalaisella jääkiekolla ja urheilulla on edessään ensi vuonna. Rahoituspohja muuttuu, kun vedonlyöntimarkkina aukeaa kilpailulle.
Ruotsissa vedonlyöntimarkkina avautui kilpailulle vuonna 2019. Samalla aikakaudella urheiluseurojen tulot ovat kasvaneet, mutta asiantuntijoiden mukaan kehitystä selittävät myös monet muut tekijät.
Verkkouutisten haastattelemat asiantuntijat eivät usko, että vedonlyöntimarkkinan avautuminen mullistaa suomalaista markkinaa.
– En usko, että kyse on mistään täydellisestä mullistuksesta, mutta kyllä se on selvä piristysruiske. Kyllä siellä on mahdollisuus saada sellaisia yhteistyörahoja, joita ei aiemmin ole ollut tarjolla, sanoo Kapanen.
Kapanen on toiminut urheilujohtajana Suomessa Kärppien ohella KalPassa ja Ruotsissa Timråssa.
Konsulttiyhtiö Ernst & Young tuottaa joka vuosi katsauksen liigaseurojen taloustilanteeseen. Juho Nurmisen mukaan vedonlyöntimarkkinoiden avautuminen ei ole seuroille kultakaivos.
– Liigaseurojen näkökulmasta kyse on ennen kaikkea uudesta mahdollisuudesta. Osa seuroista on viime vuosina kipuillut taloudellisen tilanteensa kanssa, joten uusi tulovirta voi toimia selvänä piristysruiskeena, hän sanoo.
– En rakentaisi seurojen tulevaisuutta tämän varaan. Kyse ei ole pelastusrenkaasta vaan mahdollistavasta tekijästä.
Mediassa esitettyjen arvioiden perusteella Nurminen sanoo, että jo pelkkä liigatason sopimus voi tarkoittaa keskimäärin runsaan 200 000 euron lisätuloa seuraa kohden. Se vastaa joidenkin seurojen kohdalla merkittävää osaa yhden kärkipelaajan vuosikustannuksista.
Isot seurat hyötyvät pieniä enemmän
SHL:ssä Svenska Spel toimii liigan pääyhteistyökumppanina, minkä vuoksi sen näkyvyys on vahvaa koko sarjassa. Kapanen kertoo, ettei omana Ruotsin-aikanaan juuri nähnyt muiden vedonlyöntiyhtiöiden näkyvää sponsorointia seurojen arjessa. Svenska spel on Ruotsin valtion omistama rahapeliyhtiö.
Suomessa Liiga on tehnyt vedonlyöntisopimuksen, mutta seuroilla on mahdollisuus tehdä omia yhteistyösopimuksia. Liigan pääyhteistyökumppani on Veikkaus.
– Parhaat varmaan saavat useamman sadantuhannen euron diilejä aikaiseksi. Pääkaupunkiseutu on iso näkyvyysalue, mutta myös Oulun kaltaisilla seuroilla on mahdollisuus tehdä todella iso pääyhteistyökumppanuus, Kapanen sanoo.
Juho Nurmisen mukaan ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että urheilulliset erot seurojen välillä kasvavat.
– Viime vuosina pienemmillä resursseilla toimivat seurat ovat pystyneet haastamaan suurempia. Taloudellinen koko ei yksin ratkaise urheilullista menestystä, Nurminen sanoo.
Molemmat korostavat, että suomalainen jääkiekko saa nykyisistä resursseistaan paljon irti.
Ruotsin etumatka ei rakennu vedonlyöntitulojen varaan
– Kilpailukykyyn vaikuttaa muun muassa se, kuinka houkutteleva maa ja sarja ovat pelaajille. Yksi tekijä on se, mitä samasta bruttopalkasta jää nettona käteen. Vedonlyöntiuudistus ei itsessään selitä sarjojen välisiä eroja, EY:n Nurminen sanoo.
Kapanen huomauttaa, että Ruotsin urheilussa yhteisöllisyys korostuu. Sponsorointisopimukset ovat pidempiä ja niissä liikkuu enemmän rahaa. Yksi ero tulee talouden rakenteesta.
– Suurin ero tulee verotuksesta. Ruotsissa käytössä olevat veroratkaisut helpottavat ulkomaisten huippupelaajien hankintaa. Siinä suomalaisilla seuroilla on selkeä kilpailuhaitta, Kapanen sanoo.
– Kilpailukykyyn vaikuttaa muun muassa se, kuinka houkutteleva maa ja sarja ovat pelaajille. Yksi tekijä varmasti on se, mitä samasta bruttopalkasta jää nettona käteen, Nurminen sanoo.
Toinen merkittävä ero on ottelutapahtumissa ja liiketoiminnassa sen ympärillä.
– SHL:n kasvu perustui pitkälti siihen, että lähes kaikki seurat saivat uudet tai merkittävästi uudistetut areenat. Kun pienikin seura menestyy Ruotsissa, se pystyy ulosmittaamaan menestyksen taloudellisesti paljon paremmin kuin Suomessa, Kapanen sanoo.
SHL:n hallien keskimääräinen yleisökapasiteetti on noin 7300 ja Liigan noin 6000.
– Pelkkä areenan koko ei yksinään ratkaise. Liikevaihto syntyy lipputuloista, sponsoroinnista, ravintolapalveluista ja muista tulovirroista. Ratkaisevaa ei ole hallin koko vaan sen kaupallinen käyttö, Nurminen sanoo.