Vauvojen varhainen temperamentti sekä vanhempien tapa kohdata lapsensa voivat vaikuttaa merkittävästi lasten kielen ja kommunikaatiotaitojen kehitykseen.
Tämä käy ilmi Åbo Akademin logopedian alan väitöskirjasta, joka perustuu laajaan FinnBrain-kohorttitutkimukseen Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla asuvista lapsiperheistä.
Tutkimus osoittaa, että vahvempia kommunikoijia ovat useammin vauvat, jotka ovat uteliaampia ja ulospäin suuntautuneempia (positiivinen emotionaalisuus) ja jotka kykenevät paremmin keskittymään ja rauhoittumaan (itsesäätely).
Tällaiset lapset käyttivät enemmän eleitä 12–14 kuukauden iässä, ja heillä oli myös laajempi sanavarasto sekä 14 että 30 kuukauden iässä.
Kyse ei kuitenkaan ole vain temperamentista. Vanhemman emotionaalinen saatavillaolo, eli kyky olla lämmin, turvallinen ja herkkä lapsen viesteille vaikutti myönteisesti lapsen kommunikaatiotaitojen kehitykseen riippumatta lapsen temperamentista.
Kaikille lapsille näyttää siis olevan hyötyä emotionaalisesti läsnä olevasta ja sitoutuneesta aikuisesta.
– Kieli kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja siksi aikuisilla on ratkaiseva rooli. Hiljaisille, vetäytyville tai tunteidensa säätelyssä vaikeuksia kokeville lapsille voi olla hyvin tärkeää, että vuorovaikutusta stimuloidaan tietoisesti mutta siten, että se on lapsesta hauskaa ja turvallista, sanoo tutkimuksesta vastaava Denise Ollas-Skogster tiedotteessa.
Hän korostaa, että lapsen kielelliseen kehitykseen vaikuttaa moni tekijä. Temperamentti ja vanhemman emotionaalinen saatavillaolo selittävät vain pienen osan siitä, miksi lasten kielenkehitys vaihtelee yksilöittäin.
Väitöskirja antaa uutta tietoa siitä, miten lapsen yksilölliset ominaisuudet ja vuorovaikutuksen laatu vanhemman kanssa vaikuttavat varhaisen kommunikaation kehitykseen. Tietoisuus lapsen temperamentista voi auttaa aikuisia tukemaan lapsen kielenkehitystä oikealla tavalla.
