Siviilipalvelus uudistetaan – ”Vastuu maamme turvallisuudesta on jokaisella”

Lakiuudistuksen myötä siviilipalvelusta suorittavat voivat tukea viranomaisia kriisitilanteissa aiempaa laajemmin.
Jatkossa siviilipalveluksen rooli väestönsuojelussa ja poikkeusoloihin varautumisessa kasvaa. Kuvassa väestönsuojeluharjoitus Kuopiossa syyskuussa 2026. Siinä harjoiteltiin väestön suojaamista häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. STR / LEHTIKUVA / MATIAS HONKAMAA
Jatkossa siviilipalveluksen rooli väestönsuojelussa ja poikkeusoloihin varautumisessa kasvaa. Kuvassa väestönsuojeluharjoitus Kuopiossa syyskuussa 2026. Siinä harjoiteltiin väestön suojaamista häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. STR / LEHTIKUVA / MATIAS HONKAMAA

Siviilipalvelus aiotaan kytkeä tiiviimmin osaksi Suomen kokonaisturvallisuutta, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen.

Hän kirjoittaa tänään julkaisemassaan blogitekstissään, että siviilipalveluslain uudistaminen on tarpeen maan muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Siviilipalveluksen reservin palvelus kytketään tulevaisuudessa valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin, Heinonen sanoo.

Tarkoituksena on, että siviilipalvelusvelvolliset voivat tukea viranomaisia kriisi- ja häiriötilanteissa aiempaa laajemmin, kansanedustaja selventää.

Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistaminen edellyttää Heinosen mukaan koko yhteiskunnan panosta.

– Vastuu maamme turvallisuudesta on jokaisella, siksi nyt uudistamme siviilipalveluksenkin osaksi kokonaisturvallisuutta, hän kirjoittaa.

Heinosen mukaan kyse ei ole vain sodasta, vaan erilaisista yhteiskunnan häiriötilanteista ja poikkeuksoloista, kuten pandemioista, myrskytuhoista tai sähkökatkoista.

– Apua voidaan tarvita myös esimerkiksi suuronnettomuuksissa, tartuntatautiepidemioissa, öljyonnettomuuksissa sekä kadonneiden etsinnässä, muonituksessa ja kalustotehtävissä, Heinonen lisää.

Siviilipalveluksen kokonaisikeston on tarkoitus säilyä ennallaan 347 päivässä. Koulutusjakso on uudistuksen myötä viidestä kahdeksaan viikkoa.

– Sisältö muodostuisi jatkossa laaja-alaisesta turvallisuusosaamisesta, jossa huomioitaisiin yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja niiden jatkuvuuden tukeminen erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, kansanedustaja kertoo.

Poimintoja videosisällöistämme

Lakiuudistus mahdollistaisi siviilipalveluksen reserviin kuuluvien kutsuminen kertauspalvelukseen.

Heinosen mukaan jatkossa siirtyminen siviili- ja varusmiespalveluksen välillä on helpompaa.

– Aloitetusta siviilipalveluksesta voi jatkossa siirtyä varusmiespalvelukseen. Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hakeutunut voi puolestaan palata takaisin Puolustusvoimien eserviin riippumatta siitä, onko hän aloittanut täydennyspalveluksen, Heinonen kirjoittaa.

Siviilipalveluslain lisäksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus esittää muutoksia  sotilasavustuslakiin sekä lakiin maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta.

Lakiehdotukset ovat tällä hetkellä käsittelyssä eduskunnan puolustusvaliokunnassa. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Heinosen mukaan uudistukset ovat tervetulleita.

– Meidän tehtävä on pitää maamme turvallisena ja kriisinkestävänäkin ja se vaatii meiltä jokaiselta paljon ja enemmänkin.

Harjoitukseen osallistuu noin 1500 henkilöä.
Ruotsin, Norjan ja Tanskan tulisi tutkijan mukaan rahoittaa Suomen puolustusta.
Kansanedustaja pitää ratojen lupaprosessin sujuvoittamista hyvänä uudistuksena.
Mainos