Kun kerrostalo- tai rivitalokodissa on korjaamisen tai remontin tarvetta, ei vasaraan kannata Isännöintiliiton mukaan tarttua aivan tietämättömänä.
– Yksi kerrostaloasukkaiden yleisimmistä kysymyksistä isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle on, kuka vastaa asunnon korjauksista, kertoo tiedotteessa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia.
Hän kertoo, että lain mukaan taloyhtiön vastuulle kuuluvat rakennuksen rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät kuten lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmä. Osakkaan on pidettävä kunnossa huoneiston sisäosat kuten pintamateriaalit ja kiinteät kalusteet esimerkiksi keittiön kaapit.
– Yksityiskohtaisempi vastaus löytyy usein taloyhtiön vastuunjakotaulukosta. Taloyhtiön vastuunjakotaulukko perustuu asunto-osakeyhtiölaissa määriteltyyn taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuujakoon rakennuksen osista. Vastuunjakotaulukko on alan yksityiskohtaisempi tulkinta lainsäännöksistä, ja siinä on hyvin tarkasti otettu kantaa kunnossapitovastuuseen, Lauhia kertoo.
– Lain määrittelemästä vastuunjaosta on voitu poiketa taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä, joten oman yhtiön määräykset on hyvä tarkistaa vastuunjakotaulukon lisäksi myös yhtiöjärjestyksestä.
Osakkaalla on ilmoitusvelvollisuus
Jenni Lauhia muistuttaa, että osakkaalla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan virheistä ja vahingoista.
– Jos huoneistossa ilmenee jokin taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevassa osassa virhe tai aiheutuu vahinko, osakkaan ilmoitettava siitä viipymättä yhtiölle. Mikäli osakas laiminlyö tämän velvollisuuden, voi hän joutua vahingonkorvausvastuuseen. Maksumieheksi voi joutua esimerkiksi silloin, jos ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä johtuen vahinko laajenee tai korjaaminen vaikeutuu.
Osakkaalla on lakiasiantuntijan mukaan oikeus tehdä muutostöitä asunnon sisäosille eli esimerkiksi lattioille, seinille ja keittiön kaapeille.
– Osakkaan pitää kuitenkin tehdä muutostyöilmoitus taloyhtiölle, jos remontti voi vaikuttaa taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleviin osiin tai siitä voi aiheutua muuta haittaa yhtiölle tai naapureille, hän sanoo.
– Oikeastaan kaikesta muusta kuin kevyestä pintaremontista, kuten maalauksesta tai tapetoinnista, on ilmoitettava yhtiölle. Osakas vastaa myös siitä, että remontissa otetaan huomioon voimassa olevat säännökset ja se suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti.
Lauhia muistuttaa, että laki edellyttää esimerkiksi asbestikartoituksen tekemistä käytännössä kaikissa rakennuksissa, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1994.
Taloyhtiö kannattaa päästää valvomaan remonttia
Yhtiöllä on lakiasiantuntijan mukaan oikeus valvoa, että remontti suoritetaan rakennusta ja kiinteistöä vahingoittamatta, hyvän rakennustavan mukaisesti sekä noudattaen työlle mahdollisesti asetettuja ehtoja.
Onnistunut valvonta voi vaikuttaa osakkaan kunnossapitovastuuseen myös jatkossa.
– Jos remontti vaikuttaa taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleviin rakennuksen osiin, osakkaan tekemä työ rinnastuu yhtiön perustasoon ja yhtiö on voinut valvoa remontin toteuttamista, säilyy kyseisen rakennuksen osan kunnossapito edelleen yhtiön vastuulla. Jos taas valvontaa ei ole päästy tekemään, vastuu siirtyy lähtökohtaisesti osakkaalle, Lauhia sanoo.
