Venäläisillä tiedustelupalveluilla on brittitutkija Mark Galeottin mukaan keskeinen tehtävä Kremlin ohjaamassa poliittisessa sodassa länttä vastaan.
– Vaikka käytössä on monia erilaisia instrumentteja disinformaatiosta ja korruptiosta diplomatiaan ja taloudelliseen painostukseen, tiedustelupalvelut eivät vain hanki tietoja, vaan myös toteuttavat aktiivisia operaatioita, joiden hyödyntämisessä niillä on olennainen rooli, brittiläisessä Royal Institute of United Services -ajatushautomossa työskentelevä Galeotti toteaa Nato Review Magazinen julkaisemassa artikkelissa.
Vuotta 2018 leimasi hänen mukaansa Venäjän aggressiivinen länteen kohdistuva tiedustelukampanja, eikä viitteitä sen laantumisesta ole tänä vuonna näköpiirissä.
– Lukuisia operaatioita on tehty tyhjäksi, paljastettu yksityiskohtia myöten, ja niistä on seurannut karkotuksia ja syytöksiä, mutta Kreml vaikuttaa silti pitävän kiinni kampanjastaan. Nöyrtymisen sijasta se on tehnyt tiettyjä taktisia painopisteen muutoksia, Galeotti sanoo.
Mustaa rahaa apureille
Huolta Venäjän sekaantumisesta toukokuun lopulla järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin Mark Galeotti pitää perusteltuna. Hän uskoo Kremlin kuitenkin tähän mennessä oppineen, että pyrkimys vaikuttaa suoraan vaalien tulokseen ei todennäköisesti onnistu ja voi jopa kääntyä tarkoitustaan vastaan.
– Painopiste onkin sen sijaan kampanjoiden ja tulosten hyödyntämisessä tavalla, joka maksimoi sisäisen tyytymättömyyden ja kärjistää sitä mahdollisimman voimakkaasti. Kaikille äärilaidoille suunnattua polarisoivaa disinformaatiota ja propagandaa tuettaneen peitetyin tiedustelutoimin, hän arvioi.
Nämä toimet voivat hänen mukaansa ulottua tietomurroista ja oikean tai vääristellyn aineiston vuotamisesta hyödyllisiksi arvioitujen yksittäisten henkilöiden, kampanjoiden ja tiedotusvälineiden rahoittamiseen. Tällaisesta rahoituksesta käytetään venäjänkielistä käsitettä tšernaja kassa – musta tili, ja ”tiedotusvälineeksi” saattaa tässä yhteydessä kelvata jopa yksittäisen kiihkoilijan ylläpitämä verkkosivu tai Twitter-profiili.
Vaikka erityisesti Salisburyn hermomyrkkyiskun paljastuminen ja sen vuoksi asetetut pakotteet ovat vahingoittaneet Venäjää, presidentti Vladimir Putinin luottamus maan tiedustelupalveluja ei Galeottin mukaan ole horjunut.
– Hän nojaa edelleen niihin ensisijaisena ulkomaailmaa koskevan analyysin lähteenä – ulkoministeriön suureksi harmiksi, hän toteaa.
Panokset ovat suuret
Koska loppua Venäjän vihamielisille operaatioille ei ole näkyvissä, kysymys siitä, miten niihin kyetään parhaiten vastaamaan, on Galeottin mukaan lännen kannalta kohtalokkaan tärkeä.
Naton peruskirjan viidenteen artiklaan sisältyvään sitoumukseen yhteisestä puolustuksesta Kreml suhtautuu hänen mukaansa edelleen vakavasti.
Vaikka Naton jäsenvaltioiden päämiehet totesivat vuoden 2016 Varsovan huippukokouksessa, että artiklaa voidaan soveltaa myös hybridi-iskuihin, puolustusliiton todellista kykyä vastata harmaalla alueella tapahtuvaan toimintaan hän pitää kuitenkin vaatimattomana.
– Heikkoudet, joita Venäjän kampanja käyttää hyväkseen – tiettyjen yhteisöjen poliittisen marginalisoitumisen tunteesta korruption ja laittomien rahavirtojen kaltaisiin ongelmiin – koskevat hallintoa, ei puolustusta, hän sanoo.
EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskinäisten ryhmittymien olisikin hänen mielestään osoitettava tällaisten asioiden äärellä toisilleen vastaavaa solidaarisuutta kuin mitä Naton artikla 5 sotilaallisen puolustuksen osalta ilmentää.
– Kunnes Kreml voi uskoa, että sen pahantahtoiset ei-sotilaalliset operaatiot yksittäistä länsimaata kohtaan muodostavat sille vain kahdenvälisen haasteen, sillä ei juuri ole syytä tällaisia operaatioita merkittävästi vähentää, Galeotti arvioi.
Hän patistaa myös yksittäisiä valtioita panostamaan entistä enemmän taloudellisia resursseja tiedusteluunsa ja vastatiedusteluunsa.
– Liittoumissa, joissa tiedustelutiedon jakaminen ja keskustelu yhteisistä suunnitelmista ovat päivittäinen välttämättömyys, jäsenvaltiot, jotka eivät kykene investoimaan vastatiedusteluelimiinsä, eivät aseta uhanalaiseksi vain omaa turvallisuuttaan, vaan myös liittolaisten, hän tähdentää.
LUE MYÖS:
Venäjä vakoilee kuin kylmässä sodassa: Agenteilla jopa lupa tappaa