Varoitus Ukrainalle: Kesä on vaaran paikka

Moskovasta kuuluu asiantuntijan mukaan varovaisia vihjeitä rauhanneuvotteluista, mutta ohjus- ja lennokki-iskut Ukrainaan kertovat päinvastaisesta linjasta.
Ukrainan 93. Holodnyi Jarin erillisen mekanisoidun prikaatin Alcatraz-pataljoonan sotilaita matkalla asemiinsa Družkivkan etulinjan kaupunkiin Donetskin alueella 2. heinäkuuta 2026. AFP PHOTO/PRESS SERVICE OF THE 93RD KHOLODNYI YAR SEPARATE MECHANIZED BRIGADE/IRYNA RYBAKOVA
Ukrainan 93. Holodnyi Jarin erillisen mekanisoidun prikaatin Alcatraz-pataljoonan sotilaita matkalla asemiinsa Družkivkan etulinjan kaupunkiin Donetskin alueella 2. heinäkuuta 2026. AFP PHOTO/PRESS SERVICE OF THE 93RD KHOLODNYI YAR SEPARATE MECHANIZED BRIGADE/IRYNA RYBAKOVA

Sota Ukrainassa on kulkemassa kohti rajumpaa vaihetta ennen kuin se jossain vaiheessa päättyy, arvioi tunnettu Venäjä-asiantuntija Mark Galeotti.

– Sekä Ukraina että Venäjä yrittävät uuvuttaa toisensa. Jonkinlaiset neuvottelut ovat mahdollisia, jos kumpikaan ei pysty tekemään ratkaisevaa iskua. Mutta merkit viittaavat tällä hetkellä siihen, että kesästä on tulossa vaarallinen ja väkivaltainen, hän toteaa The Timesin julkaisemassa artikkelissaan.

Moskova antaa Galeottin mukaan varovaisia vihjeitä mahdollisista rauhanneuvotteluista, mutta sen viime viikkojen laajat kuolonuhreja vaatineet ohjus- ja lennokki-iskut Ukrainaan kertovat päinvastaisesta linjasta. Venäjä näyttää yrittävän lisätä painetta ennen mahdollista neuvotteluvaihetta.

Asiantuntija katsoo, että iskuissa on kyse pitkälti Kremlin vastauksesta Ukrainan yhä tehokkaampiin pitkän ja keskipitkän kantaman lennokki- ja ohjusiskuihin Venäjän alueella ja hyökkääjän selustassa rintamalla. Ukraina on kohdistanut iskuja öljynjalostamoihin, putkilinjoihin ja Krimille polttoainetta kuljettaviin aluksiin sekä rekkoihin.

Venäjän virallinen retoriikka Kremlin ja valtionmedian viestimänä on muuttunut vihaisemmaksi. Samaan aikaan Moskovasta on alkanut kuulua ristiriitaisia viestejä liittyen sodankulkuun.

Galeotti kiinnittää huomiota siihen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin mainitsi viime kuussa Ukrainan ehdottaneen molemminpuolista tulitaukoa pitkän kantaman iskuille. Putin torjui ehdotuksen, mutta osa venäläisistä hallintoa tukevista kommentaattoreista käsitteli aloitetta yllättävän neutraalisti.

Putin myös kutsui Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä viime kuussa ensi kertaa vuosiin nimellä ”herra Zelenskyi” sen sijaan, että olisi käyttänyt hänestä halventavia ilmaisuja.

Asiantuntijan mukaan Moskovassa on esitetty hiljaisia arvioita siitä, että esimerkiksi Kiina tai Brasilia voisivat toimia välittäjinä uusissa rauhanneuvotteluissa. Hän korostaa, ettei tällaisen rauhanprosessin alkamisesta ole kuitenkaan näyttöä. Se, että tällaisia ajatuksia esitetään, on silti merkille pantavaa.

Ratkaisu Kremlin käsissä

Julkisesti Kreml ei kuitenkaan ole pehmentänyt linjaansa. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kutsui viime viikolla Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sodaksi, vaikka Moskova on pitkään käyttänyt siitä ilmaisua ”erityinen sotilasoperaatio”.

Mark Galeottin mukaan on epäselvää, valmistellaanko venäläisiä tällä uuteen liikekannallepanoon vai pyritäänkö sillä kasvattamaan vihaa Ukrainaa kohtaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Venäjän iskujen pääkohteina ovat edelleen olleet infrastruktuuri ja teollisuuslaitokset. Asiantuntija katsoo, että Moskovan tarkoituksena näyttää olevan horjuttaa Ukrainan puolustusteollisuutta ja horjuttaa samalla maan siviiliyhteiskuntaa.

Putinilla on Galeottin mukaan useita vaihtoehtoja sodan eskaloimiseksi, mutta ne kaikki sisältävät suuria riskejä. Taktisen ydinaseen käyttö olisi dramaattisin ja samalla epätodennäköisin vaihtoehto. Se voisi kääntyä Venäjää vastaan vahvistamalla Naton yhtenäisyyttä ja vieraannuttamalla Kiinaa ja Intiaa.

Venäjä voisi myös lisätä sabotaasia Euroopassa sijaitsevia asetehtaita ja Ukrainaan kulkevia huoltoreittejä vastaan. Tämä voisi kuitenkin kääntää Euroopan maita nykyistä jyrkemmin Moskovaa vastaan juuri silloin, kun osa maista pohtii tukensa tasoa Ukrainalle.

Kotimaassa Putin voisi määrätä uuden liikekannallepanon. Se toisi rintamalle lisää joukkoja tilanteessa, jossa molemmat osapuolet kärsivät miehistöpulasta. Samalla se olisi Venäjällä poliittisesti riskialtis ratkaisu. Syksyn 2022 liikekannallepano johti laajaan maastamuuttoon ja herätti suurta tyytymättömyyttä.

Galeotti kertoo, että Venäjän eliitissä kasvaa paine sodan päättämiseen tai ainakin jäädyttämiseen.

Analyysin mukaan ratkaisu on silti ennen kaikkea Putinin käsissä.

– Niin kauan kun hän haluaa vallata jäljellä olevan osan (Ukrainan) Donbasista ennen neuvotteluja, rauhalle ei ole todellista pohjaa. Zelenskyi ja ukrainalaiset eivät ole valmiita luopumaan alueesta vapaaehtoisesti, asiantuntija sanoo.

Galeottin mukaan Venäjän viestit näyttävät ristiriitaisilta, mutta viime viikkojen tapahtumat viittaavat tuttuun strategiaan: Moskova pyrkii eskaloimaan sotaa pakottaakseen vastapuolen myöntymään rauhaan Kremlin ehdoilla.

Ukrainalaisten kerrotaan vapauttaneen kuusi asustuskeskusta Dnipropetrovskin alueella.
VK eli entinen VKontakte ja Telegramin korvaajaksi luotu Max ovat nyt molemmat pakotteiden kohteena.
Ukrainalaissotilaan mukaan pientenkin yksityiskohtien huomioiminen on tärkeää ilmatiedustelijoille.
Mainos