Diplomaattiveteraani, professori ja entinen presidenttiehdokas Keijo Korhonen, 81, toteaa Seura-lehden haastattelussa Neuvostoliiton luulleen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, että Suomi oli Ety-hankkeessa heidän asiallaan.
– Mutta meidän ideamme oli vahvistaa omaa uskottavuuttamme länteen, Keijo Korhonen sanoo.
Hänen mukaansa Etykiä valmistellut suurlähettiläskokous 1972 oli kaatua Länsi-Saksan öykkäröivään suurlähettilääseen Detlev Scheeliin. Tämä vaati Itä-Saksan istuvan heidän vieressään. Korhosen mukaan suomalaiset kutsuivat miestä ”miehityssotilaaksi”.
Keijo Korhonen kertoo keksineensä muuttaa kokouskielen englannista ranskaksi, jolloin Saksat istuivat aakkosjärjestyksessä vierekkäin. Uusia ranskankielisiä nimikilpiä painettiin koko yö.
Korhonen arvostelee tämänkesäistä Etykin juhlakokouksen sotkua, jossa pakotelistalla olleilta venäläisiltä kansanedustajilta evättiin tulo Suomeen.
– Ällistyttävä typeryys Suomen hallitukselta. …Ulkoministeri on kuin pieni sylikoira, joka heiluttaa häntäänsä Brysselin isännille, hän toteaa.
