Tuore lastentautiopin väitöstutkimus osoittaa, että äidin raskauden aikana kokema psyykkinen kuormitus, erityisesti raskauden loppuvaiheessa, on yhteydessä lapsen varhaislapsuudessa ilmeneviin allergisiin oireisiin.
Tuloksista käy ilmi, että äidin raskaudenaikainen psykologinen stressi on yhteydessä kohonneeseen riskiin lapsen ruoka-aineallergiaoireille imeväisiässä, hengityksen vinkumistaipumukselle taaperoiässä sekä astmalle ja ei-atooppiselle astmalle leikki-iässä.
Samassa tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että sekä äidin että isän psyykkinen kuormitus ennen lapsen syntymää olikin yhteydessä lapsen alentuneeseen allergeeniherkistymistaipumukseen eli taipumukseen reagoida allergeeneihin tuottamalla vähemmän vasta-aineita allergiaa aiheuttavia aineita kohtaan.
– Tulokset viittaavat siihen, että vanhempien elämänkokemukset voivat muokata syntyvän lapsen immuunijärjestelmää, vaikka suorasta syy–seuraussuhteesta ei voida vielä puhua. Erityisesti isän varhaisten kokemusten yhteydet lapsen terveyteen ovat uusi ja vielä niukasti tutkittu alue, mutta teorian mukaan nämä isän kokemukset voisivat välittyä lapselle niin kutsuttujen epigeneettisten mekanismien kautta, sanoo väitöskirjatutkija Emma Puosi Turun yliopiston tiedotteessa.
Epigeneettiset mekanismit tarkoittavat soluissa tapahtuvia säätelyprosesseja, jotka vaikuttavat geenien toimintaan ilman, että itse DNA-sekvenssi muuttuu.
Allergiset sairaudet, kuten astma, atooppinen ihottuma ja ruoka-aineallergiat, ovat immuunijärjestelmän häiriöitä ja yleisiä lapsuudessa. Niiden syntyyn vaikuttavat monet tekijät, joista perinnöllinen alttius on tunnetuin.
Viime vuosina on alettu tutkia tarkemmin myös raskaudenaikaisten ja sitä edeltävien elinolosuhteiden vaikutuksia lapsen terveyteen.
– On mahdollista, että – ainakin osittain – havaittuja yhteyksiä selittää immuunijärjestelmään liittyvien geenien säätelyn muuttuminen sikiönkehityksen aikana. Tällöin sikiönkehityksen aikaiset olosuhteet vaikuttavat kehittyvän lapsen omaan immuunipuolustukseen ja lopulta sairauksien ilmenemiseen. Tutkimuksia taustalla vaikuttavien mekanismien selvittämiseen tarvitaan kuitenkin vielä lisää, Puosi selittää.
Väitöstutkimus tuo uutta näkökulmaa siihen, miten vanhempien psyykkinen hyvinvointi ja kuormitus saattavat liittyä lapsen riskiin sairastua allergisiin sairauksiin.
– Tulokset tukevat ajatusta siitä, että perheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen tulisi kuulua myös vanhempien psyykkisen kuormituksen huomioiminen jo ennen lapsen syntymää, Puosi sanoo.
Väitöstutkimus on osa Turun yliopistossa tehtävää, alun perin 4 000 lapsen monitieteistä FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Väitöstutkimuksen pitkittäisseuranta-aineistossa on seurattu kohortin noin tuhatta lasta viiden vuoden ikään asti. Allergia-aiheinen tutkimus jatkuu FinnBrain-kohortissa.
