Eurostatin tilaston mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi viime vuonna EU-maiden nopeinta vauhtia.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen sopeutustoimet kohentavat valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta ne eivät kuitenkaan nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.
Valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki kertoo Verkkouutisten Asiakysymyksen haastattelussa, miksi Suomi on velkaantunut nopeasti viime vuosina ja pudonnut vähävelkaisten Pohjoismaiden kelkasta. Jakson voi katsoa tätä klikkaamalla.
– Tilanteeseen on ajauduttu ennen muuta heikon kasvun takia. Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteisiin ja lupauksiin nähden. Heikomman kasvun takia olemme jääneet jälkeen esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta, Martti Hetemäki kertoo.
– Olemme huonosti varautuneet vaikkapa tuleviin kriiseihin tai väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Meidän pitäisi saada kasvu rakenteellisesti paremmaksi.
Valtion entinen kirstunvartija arvioi, että myös seuraava hallitus joutuu todennäköisesti isojen leikkausten eteen.
– Se asettuu 6-10 miljardin välille, hän arvioi ja viittaa valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin arvioihin kestävyysvajeesta.
Julkisessa keskustelussa on väläytetty parlamentaarisen työryhmän perustamista ratkomaan julkisen talouden ongelmia. Työryhmän tavoitteena olisi löytyy puolueiden välille sopimus siitä, miten julkista taloutta kohennetaan yli vaalikausien.
Martti Hetemäki pitää ideaa hyvänä. Onko yhteisymmärryksen löytyminen kuitenkaan hänen mielestään realistista?
– Uskon, että se on mahdollista. Viime hallituskaudella syntyi esimerkiksi parlamentaarinen yhteisymmärrys tutkimus- ja kehittämismenojen lisäyksestä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Kannustaisin tähän.
KATSO UUSIN JAKSO:
Martti Hetemäki povaa niukkuutta: Näin paljon seuraavakin hallitus joutuu leikkaamaan