Verkkouutiset

Valtava velkavuori on kirjoittajan mukaan ollut myös poliittinen valinta. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Valtava velkataakka lapsillemme – kiitos ei

Blogi

Velkavetoinen politiikka ja lastenlapsiemmekin mahdollisuuksien ahnehtiminen on kirjoittajan mukaan ruma arvovalinta.
Sari Sarkomaa
Sari Sarkomaa
Helsinkiläinen kokoomuksen kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, THM

Nykyhallitus otti ensitöikseen, ennen tietoakaan koronasta, miljardin euron lisävelan menonlisäyksiinsä, jotka eivät mahtuneet budjettikehykseen. Koronakriisin ja Venäjän brutaalin hyökkäyssodan vuoksi otetun 30 miljardin velkataakan päälle hallitus on ottanut vielä noin 10 miljardia euroa lisävelkaa rahoittaakseen muita lisämenojaan. Valtavaa velkavuorta ei siis voi millään perustella pelkästään kriiseillä vaan se on ollut myös poliittinen valinta. Täysin holtitonta on se, että hallitus jätti tekemättä työllisyystoimet, joilla vahvistettaisiin velan ja kasvavien korkojen maksukykyä.

Hallitusohjelman mukaan hallituksen piti työllisyystoimillaan tasapainottaa julkista taloutta kahdella miljardilla. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kesäkuisessa raportissaan karun totuuden: hallituskauden työllisyystoimet jäävät kauaksi tavoitteistaan julkisen talouden tasapainottamisessa. Tämä ei ole hallitusta hetkauttanut lisätoimiin. Velalla ei ole väliä -asennetta kuvaa myös se, ettei hallituksella ole edes suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi.

Valtavan rahanjaon keskellä hallitus teki myös ensi vuoden budjettiesityksessään lasten arkeen kohdistuvan rujon arvovalinnan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahoitus leikkaantuu ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden 140 miljoonaa euroa. Jäljelle jää vain 15 miljoonan euron rahoitus perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen ei jää kehittämisrahaa enää ollenkaan. Leikkaus tarkoittaa käytännössä vähemmän kasvattajia ja opettajia päiväkodeissa sekä kouluissa, suurempia ryhmäkokoja  ja oppimisen tuen heikompaan saatavuutta. Rahoitustason yhtäkkinen romahdus on iso takaisku varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadulle, lasten yhdenvertaisille mahdollisuuksille oppia sekä opettajien opettamiselle.

Monet opettajat työskentelevät arjessa sellaisten koululuokkien kanssa, joissa erityisen tuen tarve haastaa koko luokan työrauhaa ja oppimismahdollisuuksia. Kyse on yhtä lailla tukea tarvitsevien lasten tilanteesta kuin opetusryhmässä olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta ja aikuisten aikaa. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Sama haaste on varhaiskasvatuksessa.

Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Kehittämisrahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden raju leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Hallituksen esittämä leikkaus lohkaisisi esimerkiksi Helsingissä perusopetuksesta noin kahdeksan miljoonaa euroa. Leikkaus on täysin väärä viesti koronan kynsistä pyristelevälle ja työvoimapulassa kärsivälle kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Nyt jos koskaan pitäisi tehdä toimia näiden alojen houkuttelevuuden sekä pito- ja vetovoiman lisäämiseksi.

Pienten lasten kasvatuksessa ja opetuksessa rakennetaan Suomen tulevaisuus ja sitä ei tehdä ilman osaavia opettajia ja muita tärkeitä osaajia.

Kokoomus on esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan vaihtoehdon, joka on merkinnyt vähemmän velkaa ja enemmän työpaikkoja. Olemme esittäneet, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varatut määrärahat lisättäisiin valtion budjettiin pysyvästi, eikä jokavuotisena hankerahana. Lisäksi olemme esittäneet pysyviä määrärahoja varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien nostamiseksi ja vakinaistamiseksi. Tämän on välttämätöntä. Helsingissä suljetaan jo nyt väliaikaisesti päiväkoteja henkilöstöpulan takia.

Suomalaisten on voitava luottaa, että lähikoulu ja lähipäiväkoti ovat hyviä, eikä niitä suljeta opettaja-  tai muun henkilöstöpulan takia. Päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan työrauhaa eikä jatkuvaa hankepyöritystä ja epävarmuutta.

Hankeralli on pysäytettävä.

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja siitä työelämään tai jatko-opintoihin sekä toteuttamaan unelmiaan.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS