Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan elokuu ei tuonut muutoksia asuntomarkkinoiden tämän vuoden kehitykseen.
– Käytettyjen asuntojen kauppamäärät ovat jo lähes normaalitasolla, mutta hintojen lasku jatkui edelleen verrattuna vuoden takaiseen. Kokonaisuutena asuntokauppoja tehtiin elokuussa noin kaksi prosenttia viime vuotta vähemmän, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.
Omakotitalokauppoja tehtiin elokuussa jälleen enemmän kuin viime vuonna, ja koko kuluvan vuoden aikana omakotitalokauppoja on tehty jopa 22 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
– Uusien omakotitalojen kauppa on myös piristynyt tänä vuonna. Kasvua on jopa yli 48 prosenttia, mikä osaltaan vahvistaa näkemystä siitä, että kysyntä on vahvinta isommissa perheasunnoissa, Viljamaa sanoo.
Asuntojen hinnat edelleen laskussa
Elokuuhun 2024 verrattuna asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa. Esimerkiksi käytettyjen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet vuoden takaisesta 3,7 prosenttia.
Pääkaupunkiseudun käytettyjen kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat myös pidentyneet. Kun viime vuoden elokuussa kerrostaloasunto myytiin keskimäärin 104 päivässä, elokuussa 2025 markkinointi kesti keskimäärin 117 päivää ennen asuntokauppoja.
Viljamaan mukaan positiivista on kuitenkin se, että vuoden alkuun verrattuna vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat maltillisesti nousseet muissa suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
– Oulussa hinnat ovat nousseet vuoden alusta jopa 4,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet 1,6 prosenttia, hän kertoo.
Viljamaa huomioi, että pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita on pidetty suunnannäyttäjänä koko Suomen asuntokaupalle, mutta tässä suhdanteessa tilanne näyttää olevan toisinpäin.
– Nyt muu Suomi on näyttää piristyneen asuntokaupassa ensin ja pääkaupunkiseutu seuraa jälkijunassa. On kuitenkin ennusmerkkejä siitä, että pääkaupunkiseudullakin olisi hintojen pohjakosketus nähty kesällä, sillä elokuussa myyntiajat kääntyivät laskuun ja hinnat maltilliseen nousuun verrattuna heinäkuuhun.
Miksi asuntomarkkina yskii vielä pääkaupunkiseudulla?
Viljamaan mukaan keskeinen syy siihen, että erityisesti kerrostaloasuntojen hinnat edelleen ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla, johtuu tarjonnan määrästä.
– Sekä myytävien että vuokralle tarjottavien asuntojen määrä on historiallisen suuri ja kasvaa edelleen. Myytäviä vanhoja kerrostaloasuntoja on tarjolla lähes 10 000 kappaletta ja vuokralle on tarjolla yli 8 500 asuntoa.
Vaikka rakentamisen tilanne on haastava aiempiin vuosiin verrattuna, pääkaupunkiseudulle valmistuu edelleen tuhansia valtion tukemia vuokra-asuntoja.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken mukaan pääkaupunkiseudulla aloituksia on 3 332 vuokra-asunnon tuotannossa tällä hetkellä. Keskimäärin valtion tukeman asuntotuotannon kustannus omalla tontilla olevasta asunnosta on pääkaupunkiseudulla 4 721 euroa neliötä kohti.
KVKL:n tilastojen perusteella käytetyn kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli elokuussa 4 653 euroa.
Viljamaan mukaan käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että omistusasunnon saa tällä hetkellä kohtuuhintaisemmin kuin valtion tukeman vuokra-asunnon, joiden rakentamisen pitäisi perustua omakustannushintaan ja kohtuuhintaisuuteen.
– Asuntomarkkinoiden näkökulmasta tässä ei tietenkään ole mitään järkeä. Valtion tukemien asuntojen pitäisi kohdentua pienituloisille ja heille, jotka eivät itsenäisesti pysty järjestämään asumistaan. Kun otetaan huomioon, että näitä valtion tukemia vuokra-asuntoja on tyhjillään pelkästään Helsingissä noin 1 600 kappaletta, on ilmiselvää, että asuntopulan uhka ei koske ainakaan pääkaupunkiseudun pieniä vuokra-asuntoja, hän huomioi.
Vapaarahoitteisen rakentamisen näkymät eivät Viljamaan arvion mukaan parane, ennen kuin hintaero uusien ja käytettyjen asuntojen välillä kapenee selkeämmin.
– Kysynnän tulisi kasvaa merkittävästi nykyisestä, mikä vaatii erityisesti kuluttajien ostovoiman ja sitä kautta myös luottamuksen vahvistumista. Asuntopolitiikassa pitääkin nyt painottaa enemmän ostajien – ja erityisesti ensiasunnon ostajien – mahdollisuuksia ostaa asunto ja vähemmän uusien valtion tukemien vuokra-asuntojen tuotantoa.
