Merkittävä osa kuluttajista luottaa suomalaisen uutismedian sisältöön ja useimmat myös kansainväliseen uutismediaan, ilmenee Traficomin teettämästä tutkimuksesta.
Sosiaalisen median sisältöihin luotetaan selvästi vähemmän, vaikka niitäkin pidetään usein ainakin osin luotettavina. Luottamus on hyvällä tasolla, vaikka verkossa kohdataan runsaasti väärennettyä sisältöä ja vaalivaikuttamista.
Kuluttajista 79 prosenttia luottaa suomalaisen uutismedian sisältöön täysin tai pääosin. Luottamus on selvästi heikompaa sosiaalisen median ja pikaviestipalveluiden sisältöön.
Luottamus mediaan on korkealla tasolla siitä huolimatta, että suuri osa kuluttajista kohtaa verkossa harhaanjohtavaa sisältöä. Esimerkiksi 81 prosenttia kertoo nähneensä väärennettyjä kuvia tai videoita.
– Luottamus uutismediaan on yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeistä. Samalla on tärkeää, että ihmiset tunnistavat verkon sisältöihin liittyvät riskit ja osaavat arvioida tiedon luotettavuutta, sanoo tiedotteessa erityisasiantuntija Marja Heinonen Traficomista.
Kuluttajista 84 prosenttia luottaa ainakin yhteen mediapalveluun. Uutismedioihin luotetaan selvästi enemmän kuin sosiaalisen median tai pikaviestipalveluiden sisältöihin.
Suomalaiseen uutismediaan luottaa täysin tai pääosin 79 prosenttia ja kansainväliseen uutismediaan 54 prosenttia vastaajista. Sen sijaan sosiaalisen median sisältöön luottaa täysin tai pääosin vain 11 prosenttia kuluttajista, ja 31 prosenttia ei luota siihen lainkaan.
– Luottamuseroja selittää osin se, että uutismediassa sisältöä tuotetaan journalististen periaatteiden mukaisesti, kun taas sosiaalisen median sisältöä voi tuottaa kuka tahansa, toteaa Heinonen.
Ikäryhmien välillä erot ovat melko pieniä uutismedian osalta. Eniten epäluottamusta suomalaiseen uutismediaan oli 45–54-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret luottavat sosiaalisen median sisältöihin jonkin verran enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät.
Kuluttajista 44 prosenttia pitää valeuutisia ja virheellistä tietoa merkittävänä uhkana itselleen tai läheisilleen. Näkemys on samansuuntainen kaikissa ikäryhmissä.
Havaintoja harhaanjohtavasta sisällöstä on paljon. Kolme neljästä kuluttajasta kertoo nähneensä väärennettyjä kuvia ja kaksi kolmesta niin sanottuja deepfake-videoita. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan 64 prosenttia on kohdannut verkossa epäilyttävää tai virheellistä tietoa lähiaikoina.
Sisällön luotettavuuden arviointi voi olla vaikeaa, erityisesti silloin kun aihe ei ole entuudestaan tuttu.
Kuluttajista 35 prosenttia arvioi, että Suomen ulkopuoliset toimijat ovat pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin liittyvään keskusteluun sosiaalisessa mediassa viime vuosina. Neljäsosa vastaajista kokee nähneensä tällaisia vaikutusyrityksiä itse.
Merkittävä osa vastaajista ei kuitenkaan osaa arvioida, onko vaikuttamista tapahtunut.
Vaalivaikuttaminen voi olla vaikeasti tunnistettavaa, sillä verkossa käydään samanaikaisesti myös normaalia poliittista keskustelua ja kampanjointia.
– Traficomin tehtäviin kuuluu mediavapausasetuksen ja digipalveluasetuksen viranomaistehtäviä. Sääntelyn tavoitteena on turvata mediapalvelujen moniarvoisuus ja vähentää verkkoalustoihin liittyviä riskejä, kuten laittoman sisällön leviämistä, sanoo johtaja Jenni Koskinen.
Digipalveluasetus velvoittaa erittäin suuria verkkoalustoja arvioimaan ja vähentämään palveluissaan esiintyviä systeemisiä riskejä.
– Näitä riskejä voivat olla esimerkiksi vaaliprosesseihin tai julkiseen keskusteluun kohdistuvat vaikuttamisyritykset, täsmentää Koskinen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teettämään kuluttajatutkimuksen toteutti Bilendi Oy internetkyselynä 3000:lle yli 18-vuotiaalle henkilölle 28.11.–8.12.2025. Tutkimuksen virhemarginaali on ±1,8 prosenttia.