Euroopan komissio antoi ehdotuksen EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirénin (kok.) mukaan budjettiehdotuksen kokonaistaso on liian korkea. Se vaikuttaisi Suomen nettomaksuasemaan.
– Jatkoneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että budjetin taso mahdollistaa keskeiset panostukset ilman, että Suomen maksuosuus kasvaa kohtuuttomasti. Suomi on korostanut koko prosessin ajan, että rahoitusta tulee kohdentaa kaikkein tärkeimpiin asioihin, Sirén toteaa.
Komission ehdotukseen sisältyy myös uusi lainarahoitteinen kriisiväline, jolla voitaisiin myöntää lainamuotoista tukea jäsenmaille vakavan kriisin kohdatessa.
– Mielestäni on hyvä, että esitettyyn välineeseen on suhtauduttu kielteisesti heti alusta alkaen. En usko, että se tulee menestymään monivuotisen budjetin jatkoneuvotteluissa, Sirén sanoo.
Budjettiehdotuksessa paljon hyvääkin
Eduskunnan suuri valiokunta käsittelee EU-asioita. Valiokunnan puheenjohtaja Sirén pitää budjettiehdotuksen painopisteitä Suomen tavoitteiden mukaisina.
– Budjetin painopisteet heijastavat hyvin Suomen keskeisiä tavoitteita kuten Ukrainan tukemista, puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamista sekä EU:n kilpailukyvyn parantamista, Sirén sanoo.
Komission esitys sisältää Sirénin mukaan myös useita onnistumisia Suomen ennakkovaikuttamisen näkökulmasta. Esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisääminen on ollut yksi Suomen kärkitavoitteista. Nyt komissio ehdottaa rahoituksen kaksinkertaistamista. Myös alueellinen ulottuvuus on huomioitu Sirénin mukaan Suomen kannalta tärkeällä tavalla.
– On merkittävää, että EU-rahoitusta voitaisiin kohdentaa erityisesti niille alueille, jotka sijaitsevat Venäjän rajan läheisyydessä. Tämä on ollut yksi Suomen keskeisiä neuvottelutavoitteita.
Sirénin mukaan on myönteistä, että komission esityksessä vahvistetaan myös EU:n kansainvälistä asemaa. Ulkosuhteisiin ehdotetaan osoitettavan 200 miljardia euroa, joista 100 miljardia suunnattaisiin Ukrainalle. Ulkosuhderahoitusta ehdotetaan korotettavaksi 75 prosentilla ja koottavaksi yhdeksi välineeksi.
– Olen seurannut viime aikoina erityisesti EU:n roolia suhteessa epävarmaan globaaliin tilanteeseen. Esitetyt uudistukset ja Ukrainalle suunnattu vahva tuki vaikuttavat myönteisiltä avauksilta.
Budjetista neuvotellaan pitkään
Nyt julkaistu esitys EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi on vasta komission ehdotus, joka toimii pohjana nyt käynnistyville neuvotteluille.
– Kyseessä on vasta pohjana toimiva ehdotus. Suomella on selkeät tavoitteet budjettia koskien, ennakkovaikuttamista on tehty jo ja työtä jatketaan mahdollisimman tasapainoisen kokonaisuuden saamiseksi, Sirén korostaa.
Asian käsittely tulee olemaan tulevan syksyn ja lähivuosien keskeisiä EU-kysymyksiä. Neuvottelut etenevät komission esityksen pohjalta ja lopulliset päätökset ovat tiedossa todennäköisesti vasta vuonna 2027. Suomi muodostaa kantansa komission esityksiin alkusyksystä.
