Vale- ja pakkoyrittäjyydestä on tullut yleinen harmaan talouden ilmiö ja pysyvä osa työperäistä hyväksikäyttöä. Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös siivousalalla, autokorjaamoissa ja -pesuloissa sekä kausityöaloilla.
Havainnot ilmenevät viranomaisten yhteisellä harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvasivustolla julkaistuista tilastoista.
Verohallinnon mukaan viranomaisten tietoon on tullut kasvava määrä monimutkaisia rikoskokonaisuuksia, joihin sisältyy erilaisia väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä, kuten rahanpesua, työperäistä hyväksikäyttöä, identiteettivarkauksia, sosiaaliturvan väärinkäytöksiä sekä eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen laiminlyöntejä.
Mukana voi olla järjestäytynyttä rikollisuutta, ulkomaisia toimijoita ja ammattimaisia avustajia.
Monimutkaisten tapausten valvonta on edellyttänyt viranomaisten keskinäistä yhteistyötä. Erityisesti tällaisia tapauksia on ilmennyt ulkomaisen työvoiman valvonnassa ja työvoimavaltaisilla aloilla, kuten ravintola-alalla, rakennusalalla, kuljetusalalla ja myös kausityössä.
Poliisin tietoon ennätyksellinen määrä talousrikoksia
Heikentynyt taloustilanne ja konkurssien määrän kasvu on lisännyt huomattavasti konkurssirikollisuutta. Konkurssirikokset edellyttävät viranomaisilta pitkäkestoista tutkintaa, joka voi näkyä prosessien pitkittymisenä.
Konkurssitilastojen mukaan vuoden 2024 aikana Suomessa aloitettiin 3 035 konkurssimenettelyä, mikä on 12,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös yrityssaneerausten määrä nousi. Saneerausmenettelyjä aloitettiin 318 kappaletta, mikä on 3,9 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Poliisin tietoon tuli vuonna 2024 yhteensä 2 619 talousrikosasiaa, mikä on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Erityisesti velallisen rikokset sekä vero- ja kirjapitorikokset lisääntyivät. Niiden osuus kaikista poliisin tietoon tulleista talousrikoksista kasvoi vuodessa 54 prosentista 63 prosenttiin.
Verohallinto teki vuoden 2024 aikana 612 harmaan talouden verotarkastusta. Niiden perusteella määrättiin veroja korotuksineen yhteensä 125 miljoonaa euroa.
Työvoimavaltaisilla aloilla harmaa talous on muuttanut muotoaan laskutuspalveluiden ja kevytyrittäjyyden myötä. Myös identiteettien väärinkäytökset, yritysten käyttäminen rikoksentekovälineinä, ulkomaiset rahansiirrot, virtuaalipankit ja erilaiset maksualustat ovat työllistäneet harmaan talouden torjuntaa.
Suomessa on käynnissä useita harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa edistäviä toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on turvata torjuntaviranomaisten toimintaedellytykset. Lisäksi ohjelmien kautta edistetään yritysten välistä tervettä kilpailua, ennalta estetään harmaata taloutta sekä kehitetään sen torjuntaa.
